perjantai 2. lokakuuta 2015

Muutama sananen kirjoneuleen tekemisestä

On olemassa kaksi tapaa jonkin uuden aloittamiseen: siitä voi joko lukea kirjoista/netistä ja tehdä ohjeen mukaan tai sitten voi suin päin suoraan sännätä tekemään. Minun kirjoneule-harrastukseeni pätee tämä jälkimmäinen. Minä en ole käsitöiden ammattilainen enkä ole kovin kattavasti kahlannut läpi kirjoneuleen tekemistä koskevia ohjeita. Olen ottanut puikot käteen ja opetellut asian erehdyksen kautta. Ensimmäiset kirjoneuleeni ovat olleet möykkyisiä kireitä luomuksia, joissa kuviosta ei ole saanut mitään selvää. Nyt haluankin kannustaa juuri sinua, joka ihmettelet siellä ruudun takana osaisitko sinä tehdä kirjoneuletta, kokeilemaan.


Pöllölapaset väreissä

Tasaisen kirjoneuleen tekeminen ei vaadi ihmeellisiä tekniikoita ja oppeja, ainoastaan neulomista, neulomista ja vielä kerran neulomista. Älä masennu jos ensimmäinen neuleesi ei näytä siltä miltä kuvittelit. Kirjoneule on hieman kuin kirjoittaminen, alussa haparoivaa mutta lopulta kehität oman käsialasi ja sen jälkeen et mieti enää kuinka se tehdään. Olen tähän koonnut muutamia vinkkejä aloittelijoille (ja omien neuleohjeideni neulojille). Enimmäkseen ohjeita voi soveltaa pieniin neuleisiin, esimerkiksi lapasiin tai sukkiin. Esimerkiksi pyöröpuikkoja käytettäessä on muistettava neuletta levittää, vaikkei puikko ikinä lopukaan. Pahoittelen jos termini eivät kaikinpaikoin ole oikeita, korjaa minua tarvittaessa. Mieluusti kuulisin kommentteja myös enemmän neuloneilta: teetkö sinä jotain ihan toisin tai onko sinulla jonkin erikoisempi tekniikka käytössä?

Kirjoneuleen tekeminen nurinpäin




Sen jälkeen kun Riitun blogista luin tästä nurinpäin neulomistekniikasta, olen neulonut suurimman osan kirjoneuleistani näin. Neulottuani ensimmäisen puikon kirjoneuletta, käännän neuleen nurinpäin ja jatkan neulomista ihan normaalisti. Myös peukalonreiän pystyy tekemään nurin päin. Näin kiertävät langat ovat aina itse neuletta isommalla kierteellä ja eivät kiristä. Lisäksi on aina yhtä jännittävää lopuksi kääntää neule oikein päin ja nähdä tulos.

Jos neulot neuletta normaaliin tapaan, ole tarkkana langankireyden ja erityisesti takana kulkevan langan suhteen. 


Nurinpäin neulottaessa kirjoneuleen kiertävät langat eivät kiristä.

Muista levittää neulomasi silmukat.



Neulottuasi puikon loppuun neulotut silmukat tuppaavat olemaan tiivissä rivissä. Jokaisen puikollisen jälkeen onkin tärkeää levittää neule. Levittämällä langat tasautuvat, neuleesta tulee tasaisempi ja se ei kiristy liikaa. Älä kuitenkaan venyttele neulettasi hampaat irvessä, pieni levitys puikolla riittää.














Joissakin kirjoneulemalleissa on pitkiä langanjuoksuja, eli pitkiä pätkiä vain toisella langalla neulomista. Ettei takana kiertävä lanka jäisi roikkumaan pitkältä matkalta (ja kiinni esimerkiksi sormiin lapasissa), on se hyvä kieräyttää silmukan sisään paikoitellen. Itse neulon korkeintaan 4-5 silmukkaa samalla värillä ja sitten otan silmukkaan mukaan takana kiertävän langan (jos seuraava silmukka ei ole sillä värillä). Tämä estää myös takana kiertävän langan kiristymisen.

Kun neulon kuvassa nuolella osoitetun violetin langan, pyöräytän harmaan langan kulkemaan sen päältä. Näin harmaa lanka jää neuleen nurjalle puolelle silmukan sisään (alempi kuva). Älä kuitenkaan tee kieräytystä samalla kohdala kuin edellisellä kierroksella, se voi lisätä takana olevan langan läpinäkymisen mahdollisuutta. Jos mahdollista, tee kieräytys sellaisella kohdalla, kun olet edellisellä kieroksella neulonut takana kulkevan langan värisen silmukan. Näin mahdollisesti neuleen välistä pilkottava kiertävä lanka sulautuu alempana olevaan silmukkaan. Kun kirjoneuletta tekee paljon, ei enää edes mieti langankieräytyksiä vaan ne tulevat automaattisesti.

Peukalon tekeminen
Useimmissa lapasohjeissani peukalo on tehty niin, että peukalon silmukoiden läpi pujotetaan hyvin erottuva lanka ja silmukat luodaan uudelleen sille kohdalle (saman kierroksen aikana). Silmukoiden luominen tapahtuu samalla tavalla kuin niiden luominen neuleen alussa. Tämän jälkeen neuletta jatketaan normaalisti. Lopuksi langalle pujotetut silmukat poimitaan puikolle ja lanka vedetään pois. Näiden silmukoiden lisäksi poimitaan molemmista sivuista 1-2 silmukkaa sekä reiän yläpuolella olevat silmukat, ja neulotaa peukalo. Jos haluat, voit toki soveltaa ohjeitani ja tehdä niihin peukalokiilan. Jos teet näin, näkisin mielelläni lopputuloksesta kuvan.







Neuleen päättely tehdään parsinneulalla.
Kun lapaset tai muu kirjoneule on valmis, päättelen langanpätkät neuleen sisään parsinneulalla. Tämän voi tehdä niin, että seurailee saman värisiä silmukoita ja päätelty lanka ei jää näkyviin, tai sitten vetää vaan suoraan soveltuvaan suuntaan. Ikuinen kysymykseni on, että kuinka pitkä pätkä lankaa on hyvä päätellä? Teettekö ikinä solmun lankaan päätellessänne kovalle rasitukselle joutuvaa kohtaa, esimerkiksi sukanpäätä? Joskus peukalon silmukoita poimiessa peukalon juureen jää reikä. Reiän voi hyvin piilottaa parsimalla sen samalla kun päättelee peukalon lankoja.


Peukolon juureen jäänyt reikä.
Peukalon reiän voi peittää lankojen päättelyvaiheessa.




















Langoista ja koon muokkaamisesta


Olen jonkin verran saanut esimerkiksi Ravelryn kautta kommentteja siitä, miten Pikkupöllö -lapaset ovat kovin suuren. Noh, alunperinhän minun piti tehdä lapaset Miehelle, joten koko on sen mukainen. Jostain syystä kuitenkin nuo pinkkimustat lapaset ovat viihtyneet enemmän minun käsissäni. Ne ovat reilut minullekin, mutta olen käyttänyt niitä toisten lapasten päällä.


Lapasten kokoa on helppo muokata langan paksuudella.

Yleensä merkitsen neuleohjeisiini vain yhden koon. Kokoa on helppoa muokata vaihtamalla lanka joko ohuempaan tai paksumpaan. Kun olet neulonut enemmän, opit tietämään minkä verran pitää sinun lapasissasi olla silmukoita, kun ne on tehty vaikka Novitan langoista. Jos ohje käskee tekemään enemmän silmukoita, käytä ohuempaa lankaa. Myös puikkojen koko vaikuttaa lopullisen neuleen kokoon. Jos langan kääreessä on useampi puikkosuositus, valitsen isomman.

Eri paksuisten lankojen yhdistelyä
Yhdistelen aika huolettomasti myös eripaksuisia lankoja (Iiks, luin joskus jostain että näin ei saisi tehdä!) Yritän pitää huolen siitä, ettei lankojen kääreisiin 10 sentille merkitty silmukkamäärä poikkea toisistaan enempää kuin 5 silmukkaa. Jos käytät eri paksuisia lankoja niin, että paksumpi lanka muodostuu kuvion, saat selkeämmän kuvan kirjoneuleeseesi. Myös ohuemman langan käyttö kuviossa onnistuu.

Oikealla olevissa lapasissa on käytetty eripaksuisia lankoja: Violeteissa lapasissa kuviolanka (harmaa) on paksumpi kuin pohjaväri. Harmaissa lapasissa pohjaväri on paksumpaa lankaa kuin kuviolanka (violetti).

Tässä tekstissä olleissa Pikkupöllö-lapasten kuvissa on käytetty eri paksuisia lankoja ja niihin sopivia puikkoja:

Puna-valkoiset: Novitan 7 veljestä (18s/10cm), puikot 4. Valmiiden lapasten paino 92 grammaa.

Violetti-harmaat: Violetti Drops Karisma (21s/10cm) ja harmaa Novitan 7 veljestä (18s/10cm), puikot 4. Valmiiden lapasten paino 90 grammaa.

Musta-turkoosit: Novitan Nalle (22s/10cm), puikot 3½, Valmiiden lapasten paino 54 grammaa.

Harmaa-violetit: Harmaa Maija (24-26s/10cm) ja violetti Drops Delight (26s/10cm), puikot 3. Valmiiden lapasten arvioitu paino 48 grammaa.

Pikkupöllö -lapaset


Mitä ajatuksia kirjoneuleen tekeminen sinussa herättää ja kuinka juuri sinä teet kirjoneuletta? Oletko jostain kanssani eri mieltä tai tiedätkö paremman tavan tehdä jotain? Kerro ihmeessä!

tiistai 29. syyskuuta 2015

Hirviö ja kaunotar

Mies oli raahannut meille muutama viikko sitten hirviön sisälle. Kun kysyin syytä tähän, vastaus oli että otin kun ilmaiseksi sain. Mielenkiintoinen logiikka. Kyseessä oli siis kammottavassa kunnossa oleva puunvärinen rottinki-keinutuoli (kiikku- vai keinutuoli?). Siinä se tuoli sitten nurkassaan nökötti ja irvisteli minulle rumasti kun vain erehdyinkin vilkaisemaan siihen päin. Varovaisesti kysyin sitten Mieheltä yksi päivä, että saisinko hieman tehdä tuolille jotain, ommella siihen kenties istuintyynyn. Sain luvan.




Ensiksi raahasin kammotuksen kellariin, jossa hioin siitä kaikki vanhat siihen mahdollisesti työnnetyt lakat ja kulumat. Tuoli on onneksi kokopuuta, mikä tekee siitä tukevan huolimatta sen kaurismaisen kevyestä olemuksesta. Hiomisen jälkeen pyyhin tuolin  kostealla.

Seuraavaksi menin ihmettelemään spraymaali-hyllyämme. Jostain kumman syystä sieltä olivat kadonneet kaikki minun suosimani sävyt ja jäljellä oli vain mustaa. Ihan hyvä niin. Maalasin tuolin kolmeen kertaan mustalla spraymaalilla ohjeen mukaan ja annoin kuivua monta päivää. Sen jälkeen lakkasin sen spraylakalla, joka oli mattaa. Jätin taas tuolin kuivumaan.

Olin tehnyt ennen maalauksen alkua sanomalehti-paperiin tuolin istuinosasta kaavan. Kaavan avulla leikkasin löytämästäni vaahtomuovista tyynyn. Sen peitteeksi ompelin Ikeasta hankitusta kankaasta tyynynpäällisen. Päällisessä on neljässä nurkassa sitomisnarut, joilla sen saa tuoliin kiinni. Tungettuni vaahtomuovin tyynynpäällisen sisään, ompelin sen takaosaan kolme noin sentin pituista tikkausta. Näin tyyny pysyy päällisen sisällä, mutta se on helppo poistaa pesun ajaksi.

Rottinkinen keinotuoli maalattuna


Kiikkutuoli ennen ja jälkeen



Huolimatta ensimmäisestä kauhustani tämän nähtyäni, olen oikein tyytyväinen lopputulokseen. Kiikkutuoli istuu nyt olohuoneessamme kunniapaikalla ikkunan alla ja näyttää siltä kuin olisi ollut siinä aina. Siitä kuoriutui varsinainen kaunotar, vaikka itse sanonkin. (Pahoittelen, jos tämä rotisko oli jonkun mielestä kaunis alkuperäisessä asussaan ja pilasin antiikkikalusteen. Se on nyt päivitetty tälle vuosituhannelle.)

Maanantai-aamun koomassa onnistuin pudottamaan puhelimeni kaakelilattialle. Se sanoi riks-räks-ja-POKS. Puhelinhuolto antoi korjausarvioksi kovin suolaisen hinnan, onneksi osa siitä menee kotivakuutukseen. Tässä vaiheessa en vielä tiedä koska olen taas puhelimen tavoitettavissa. Toisaalta on ihan hyvää vaihtelua elämään olla välillä tavoittamattomissa. Kävin maanantaina myös lääkärissä. Menin sinne yhden syyn vuoksi ja sain sairaslomaa toisesta syystä johtuen. Näin ollen olen taas oikeastaan tietokoneenkäyttökiellossa (jos ihan vähän vaan, ei kukaan huomaa). Hieman yritin vastustella tätä, en minä ole sairas. Lääkärin todettua että jos en nyt vietä viikkoa ilman hartoiden rasitusta, olen kohta kuukauden sairaslomalla. Kaupat tuli, yritän olla kiltisti tämän viikon. :P

Tuoliin tein itse istuintyynyn.

lauantai 26. syyskuuta 2015

Lakkainen Naked Cake

Kun nami-hiiri ilmoitti järjestävänsä syksyisen leivontakisan, jonka aiheena oli naked cake eli alaston kakku, olin heti myyty ajatukselle. En nimittäin ollut ikinä tehnyt naked cakea, ihaillut vaan kaukaa Pinterestissä vilahtelevia toinen toistaan kauniimpia luomuksia. Tällaisen kakun ideana on se, ettei sitä kuorruteta. Huomiota kiinnitetään sen sijaan makuun ja koostumukseen ja koristeluun ilman kuorrutteita.


Lakkainen Naked Cake

Hiiren kisan aiheena oli kakun ulkomuodon lisäksi metsän antimet ja kakun piti olla kustannuksiltaan edullinen. Minä en ollut tänä kesänä päässyt vielä tekemään mitään lakoistani, joten käytin ne tähän kakkuun. Täällä Pohjois-Karjalassa on parhaillaan kaunis ruska, puut ja pensaat hohtavat keltaisen ja oranssin väreissä. Näistä kahdesta syntyivät siis maku ja värimaailma. Lisäksi yritin tehdä kakusta mahdollisiman vähän lisäaineita sisältävän. Jos käytät itse tehtyä hilloa ja sellaisia maitotuotteita joissa on oikeasti rasvaa, etkä lisää väriainetta mousseen, niin tässä kakussa ei montaa lisäainetta ole. Ihan kommelluksitta ei tästä(kään) kakusta selvitty. Monta vuotta uskollisena apurinani toiminut sähkövatkain sekosi, päätti käynnistyä yksinään pöydällä nököttäessään ja pöläyttää ilmoille savupilven. Yletin onneksi nappaamaan johdon irti seinästä, mutta Mies antoi vatkulille kuolintuomion. Ensi viikolla pitää varmaan yrittää etsiä korvaaja tälle rakkaalle kumppanilleni.

Tämä alaston kakku on saanut inspiraationsa ruskan sävyistä.

Lakkainen Naked Cake

Kakkupohja


6 todella onnellisten kanojen munia
2dl sokeria
2,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää hiljalleen yhteen sekoitetut kuivat aineet. Paista voidellussa irtopohjavuoassa, jossa on leivinpaperi pohjalla, 175 asteisessa uunissa noin 45 minuuttia. Anna jäähtyä kunnolla ennen leikkaamista. 

Lakkamousse


2dl vispikermaa
1 prk maitorahkaa
250g mascarponea
5 rkl lakkahilloa (tai enemmän oman maun mukaan)
4 liivatelehteä

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vatkaa kerma. Lisää kerman joukkoon rahka, mascarpone ja lakkahillo. Sekoita kunnolla. Halutessasi voit lisätä mousseen elintarvikeväriä. Puristele liivatelehdistä vesi pois ja anna niitten liueta tilkkaan kuumaa vettä. Sekoita tilkka kermaseokseen.

Leikkaa kakku 2-3 osaan. Kostuta kerrokset maidolla tai lakkaliköörillä. Täytä kerroksien välit lakkamoussella. Anna moussen jähmettyä jääkaapissa vähintään 4 tuntia, mieluten yön yli. Koristele lakoilla, banderollilla ja kukilla. Huom! Kuvissa olevaan kakkuun on tehty kaksi kakkupohjaa ja mousse tuplana.

Suunnittelin itse kakun päällä olevan banderollin, kun en löytänyt netistä mieleistäni. Meillä ei ole nyt mitään juhlaa tiedossa, joten tästä tuli tällainen Hauskaa syksyä -kakku. Banderollin kirjaimet ja ohjeen voit tulostaa tästä.


Voit koota kirjaimista myös jonkin muun tekstin.

Eri kerroksissa on hieman eri sävy, aivan kuten ruskan värjäämissä puissa.

Jätä kakkubanderollin kirjaimien päälle suikale valkoista niin saat ne liimattua roikkumaan langasta.


perjantai 25. syyskuuta 2015

Hämärän kaupan ilta

Tänään järjestettiin Lieksassa hämärän kaupan ilta. Tarkoituksena on koota yrittäjiä ja ostajia Pielisentien varrelle nauttimaan syksyisestä ilmasta ja esiintyjistä. Me olimme Miehen kanssa liikenteessä niin aikaisin, ettei kovin hämärää ollut. Tunnelma on varmasti ollut lämpimän kaunis illalla kun aurinko on laskenut. On ihanaa nähdä, miten tällainen pieni kylä kokoontuu ja kadut ovat täynnä ihmisiä. Katumyyjien lisäksi kaupat olivat auki tavallista pidempään, uimahallissa oli hämärää uintia ja kuulinpa jopa tansseista. Kiitos kaikille järjestäjille, tällaiselle tapahtumalle on ehdottomasti tarpeensa ennen pitkää talvea.


Pielisentie

I <3 Lieksa



Pielisen piha ja palvelu

Kalasta AINA - Käsintehtyjä vaappuja Lieksasta

Lieksan kaunis ruska

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Kirjotut Viivi- pöllölapaset lapsille

Posti oli kiikuttanut jo eilen kotiin ilmoituksen saapuneesta paketista, mutta viikko on ollut tähän asti niin kiireinen etten jaksanut lähteä sitä hakemaan. Tänään kipaisin lähikauppaan ja siellä odotteli lähetys Tapiolta. Laatikko oli täynnä toinen toistaan mehukkaampia värejä ja sävyjä ja neulojan sormeni ihan vispasivat innosta.

Suosikkiani Drops Karismaa ja muuta mukavaa

Aloitin jo aikaisemmin kokeiluja kirjoneuleen tekemisestä kirjoen, siitä voit lukea täältä. Nyt jatkoin opettelua, enkä ole oikein vieläkään aikaansaannokseeni tyytyväinen. Luulen, että nämä lasten lapaset olisivat olleet paljon paremman näköiset pinkki-mustina. Voisiko joku muu kokeilla? Minulla täällä jo puikot kilisee seuraavan projektin parissa.

Lapasia varten tein ensin yksiväriset lapaset peukalokiilalla Nalle -langasta. Käytin apunani Novitan taulukkoa. Kuviota varten koon on hyvä olla vähintään 130cm, isompikin käy. Jos käytät muuta lankaa kuin Nallea, lapasten ympärysmitassa tulee olla vähintään 40 silmukkaa. Päättelin valmiit lapaset ja kirjoin kuvion niihin neulalla ja valkoisella Nalle-langalla. Ennen kuvion kirjomista tarkista kuvion ja lapasten leveys ja korkeus niin, että saat kuvion asettumaan suurin piirtein keskellä lapasen selkämystä. Neulontakaavion löydät tämän tekstin lopusta. Sillähän voi hyvin tehdä myös kirjoneulelapaset.

Viivi -pöllölapaset kirjomalla

Pöllö -neulontakuvio

maanantai 21. syyskuuta 2015

DIY: lahjakassit

Kävin viime viikon matkallani seikkailemassa myös Ikean ihmeellisessä maailmassa. Kuten aina paperiosaston avautumisesta lähtien, hyppy-koikka-loikahtelin siellä innoissani kuin pieni lapsi. Yksi ostoslistallani olleista asioista olivat lahjakassit. En kuitenkaan löytänyt valikoimasta mieleiselläni kuosilla ollutta sopivan kokoista kassia (paljon muuta kylläkin, khrm). Koska pöydälläni oli odottamassa jonkin asteinen lahjasuma (on synttäriä, tuparia, taas synttäriä, muuten vaan -lahja, jne jne.) päätin eilen kokeilla pussien tekemistä itse.

Itsetehdyt lahjakassit (Näettekö tekin kuvassa pöllön vai kuvittelenko minä jo?)

Käytin tässä esimerkissäni tavallista lahjapaperia, koska kassiin tarkoitetut lapaset eivät olleet kovin painavat. Paperina voi käyttää myös jotain paksumpaa paperia tai vaikka sanomalehtiä, mitä keneltäkin löytyy. Lahjapaperista tehty kassi ei kestä hirveän suurta painoa, joten kannattaa miettiä etukäteen paperivalikoimaa.

1. Leikkaa paperista suurin piirtein saman kokoinen pala kuin jos olisit käärimässä sitä normaalisti pakettiin. Varmista että lahjatavaran ylä- ja alapuolelle jää tarpeeksi käännösvaraa.

1.

2. Taita yläreuna kerran tai kaksi taitteelle. Näin ohut paperi kestää paremmin mahdolliset kantonarut ja on siistimmän oloinen.

2.

3. Teippaa tai liimaa sivusauma. Varmista, että yläreunasta tulee tasainen ja tarvittaessa tasoita alareuna saksilla.

3.

4. Taita alareunasta pohjan verran. Varmista, että lahjatavarasi pituus mahtuu kassiin taiton jälkeen.

4.


5. Avaa pohjataitos kuvan osoittamalla tavalla.

5.


6. Paina avattu pohja kasaan niin että siihen muodostuu keskelle pystyssä oleva sauma.

6.


7. Taita ylhäältä ja alhaalta kolmion muotoinen osa kohti pohjan keskustaa, ja teippaa ja/tai liimaa se kiinni.

7.

8. Avaa kassi. Voit tehdä yläreunaan reiät ja sitoa kantokahvat niistä (isompi kassi) tai taittaa yläosan, tehdä taitokseen reiät ja sitoa pussukan niistä kiinni (pieni pussi).



Tähän kassiin sujahti Steinbach Wolle Eroica -langasta (20s/10cm, violetti) sekä 7 veljeksestä (18s/10cm, musta lanka) tehdyt Viola pöllölapaset. Toivottavasti ne saivat hyvä kodin Pöpeliköstä ja ovat suurin piirtein käyttäjänsä toiveiden mukaiset. :)

Viola pöllölapaset

Käytössä oli Ikean lahjapaperi sekä paperinaru

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Välimeren kasvispiirakka

Tällä kertaa salaisen leivontaystävän kierrosta oli kannustamassa Vispilänkauppa. Emo oli arponnut kaikkien osallistujien kesken sieltä hankittuja leivontavuokia, joista toinen osui minulle. Ihanaa! Paketti oli saapunut sillä aikaa, kun olin työmatkalla. (Oli muuten taas sellainen reissu, että piti välillä käydä lääkärissä. Lääkäri totesi hartioiden olevan taas tulehtuneina, kuumettakin oli hieman siitä johtuen. Sain sitten 6 piikkiä kortisonia ja paikallispuudutetta sekä parin viikon kuurin tulehduskipulääkkeitä. Elämä alkaa onneksi jo voittaa.) En kerinnyt edes kimpsujani ja kampsujani purkaa, oli niin kiire päästä näkemään mitä olin voittanut.

Piirakkavuoka irtopohjalla

Välimeren kasvispiiras

Paketista paljastui ihana suorakulmion muotoinen tefloninen piirakkavuoka. Vuoka ei ollut ihan perinteinen vaan siinä on kätevä irtopohja. Itse vuoassa on siis pohjassa ympyrän muotoinen reikä, joka peittyy erillisellä pohjalla. Reiän kautta nostamalla piirakan saa irtoamaan reunoista ja se on helppo laittaa esille. Mukana tulleessa vihkosessa oli välimeren kasvispiirakan ohje. Sovelsin sitä hieman omaan makuun soveltuvaksi:

Välimeren kasvipiirakka


Taikina
250g vehnäjauhoja (hieman vajaa 4dl)
0,5tl suolaa
130g voita
1 todella onnellisen kanan muna
3rkl maitoa

Täyte
1 paprika
1 kesäkurpitsa
1 pieni munakoiso
1 purjo
1 sipuli
4 valkosipulinkynttä
öljyä paistamiseen

300g kermaviiliä
3 todella onnellisen kanan munaa
2 rkl vehnäjauhoja
suolaa ja pippuria
ripaus chilijauhetta

Sekoita jauhot ja suola kulhossa. Lisää pieneksi paloiteltu voi ja vaivaa taikina murenevaksi. Lisää loput taikinan aineet ja vaivaa palloksi (lisää tarvittaessa jauhoja). Laita pakastepussiin ja jääkaappiin noin tunniksi.

Paloittele vihannekset haluamasi kokoisiksi. Kuullota sipuleita ja purjoa paistinpannulla ruokaöljyssä hetki. Lisää sitten muut vihannekset. Anna paistua noin 10 minuuttia.

Levitä taikina voideltuun ja jauhotettuun vuokaan ja muotoile reunat. Pistele haarukalla ja esipaista muutama minuutti 200 asteessa. Sekoita sillä aikaa kermaviili, jauhot ja munat yhteen ja mausta. Levitä kasvikset esipaistetun pohjan päälle ja kaada kermaviili seos niiden päälle. Paista 200 asteessa 30-40 minuuttia, kunnes pinta on kullanruskea. 

Piirakka oli oikein hyvä ja vuoka toimi kuin unelma. Tästä taitaa tulla minun luottovuokani. :) Näitä on erimallisia ja kokoisia, valikoiman näet tästä. Iso kiitos Redrose -emolle sekä Vispilänkaupalle!!!!

Tein tänään syksyn viimeisiä puutarhatöitä ja pelastin kaatuneet liljat maljakkoon

Irtopohjan kohottajana toimi Taika-kippo