tiistai 27. syyskuuta 2016

16x3 vauvajuttua ja muuta asiaa

Virallista äitiyslomaa on takana kohta viikko. Muutamana päivänä olen touhunut koko viikon edestä, lopun aikaa maannut sohvalla. Uni tuntuu karanneen jonnekin ja ne yöt, kun saa nukuttua enemmän kuin kolme tuntia tai ei tarvitse herätä vielä viideltä, ovat luksusta. Tästä johtuen ei oikein runosuonikaan syki. Löysin kuitenkin Karoliinan blogista 16x3 haasteen, jonka ajattelin sopivan oikein hyvin tähän päivään. Osa vastauksista voi olla hieman ristiriidassa keskenään, mutta ehkä sen voi laittaa hormonien piikkiiin...

3 asiaa, joista pidän...
  1. Syksy on tullut! Aurinkoa ei ole näkynyt moneen päivään ja illalla tulee taas pimeää, ihanaa! Raskaus on aiheuttanut inhottavia kuumia aaltoja, mutta ainakin ne ovat nyt hieman siedettävämpiä kuin kesällä. Illalla on ihanaa lähteä vaeltelemään koirien kanssa lähiympäristöön, vaikka vauhti onkin kihtisen kilpikonnan tasoa.
  2. Sisko teki omenapiirakkaa, ohje on täällä. Oli muuten oikein namnam.
  3. Vauva himoitsee kaikkia "märkiä" ruokia, vesimelonia, viinirypäleitä, kivennäisvettä, appelsiinejä, jäätelöä ja mehujäitä, ananasta, mustikoita (sekä kylmää omenasiideriä, mutta sitähän se ei saa).

3 asiaa, joista en pidä...
  1. Unettomana sängyssä pyöriminen tuppaa aiheuttamaan päänsärkyä ja lääkkeitähän ei saa syödä.
  2. Maha on alkanut painaa ihan tosissaan. Kyljen kääntäminen, makuulta ylösnouseminen ja käveleminen alkavat olla välillä hyvin hankalia tapahtumia. Lisäksi turvotus tulee ja menee. Hassua, miten sitä keväällä vielä odotti mahan ilmestymisestä ja nyt ei malttaisi odottaa eroon pääsyä...
  3.  Yritän kovasti opetella vaan olemaan ja nauttimaan näistä muutamasta viikosta, ennen kuin perheemme kasvaa. Silti huomaan laativani jokaiselle päivälle tehtävälistaa, asioita jotka on muka pakko hoitaa juuri silloin. Yritän kovasti päästä tästä ajattelumallista eroon.
Maha vain kasvaa ja kasvaa ja kasvaa...

3 asiaa, jotka tein viikonloppuna...
  1. Jos lasketaan viikonloppu hieman pidennettynä, kiersin Ketunlenkin äidin ja siskon kanssa. Mukana oli myös kuusi koiraa, joista suurin osa taisi uida suossa. Ensimmäiset 9 kilometriä tuntuivat ihan hyvältä, mutta sen jälkeen maha alkoi painaa. Onneksi eväitä oli varattu kokonaiselle armeijalle.
  2. Rakkaat olivat järjestäneet yllätysjuhlintaa, ja minä en osannut aavistaa mitään ennen kuin marssin juhlapaikalle sisälle. Mukaan tarttui hirvittävä sokerihumala, herkkuja seuraavallekin päivälle ja vaippakakku. Iso kiitos mahakkaan muistamisesta!!! <3
  3.  Mietin esseen kirjoittamista opiskeluja varten, mutta se jäi nyt odottamaan jotain paremmin nukuttua yötä.

3 asiaa, jotka osaan...
  1. Aloittaa joulu-touhottamisen jo syyskuussa. Mies ei tykkää, uhkailee lähtevänsä evakkoon jos en rauhoitu.
  2.  Tällä hetkellä hormonien hyrrätessä osaan tirauttaa itkut ihan mistä syystä vaan. Ei tunnu oikein minulta, toivottavasti tämä helpottaa lähiaikoina. 
  3. Olla hiljaa. En tunne yleensä tarvetta täyttää hiljaisuutta ihan vaan puhumisen ilosta ja saatan olla vastaamatta kun minulle puhutaan, jos minulla ei ole mitään järkevää sanottavaa. Tämän vuoksi osaan myös mököttää erinomaisesti.

3 asiaa, joita en osaa...
  1. En osaa nukahtaa, jos en saa lukea hetkeä ennen sitä. Viimeisimpänä on mennyt Stephen Kingin Mr. Mercedes, Finders Keepers ja nyt luen varmaankin jo kolmatta kertaa The Standia (Onkohan suomennettu Tukikohta -nimellä?).  
  2. Leikata leipää. 
  3. Ohjelmointi-taidot ovat karanneet päästä aivan täysin, koska niille ei ole käyttöä nykyisessä työssäni.
Ketunlenkki oli mukava kierros suolla ja koiratkin tykkäsi.

3 asiaa, jotka haluaisin osata...
  1. Nukahtaa missä ja milloin vaan ja nopeasti (niin kuin Mies osaa).
  2. Tehdä ja tarjota liharuokia vauvalle sitten kun on sen aika. Ostin jo Samasta padasta -kirjan, toivottavasti sieltä tulee inspiraatio tarvittaessa.
  3.  Virkkaaminen vaikuttaa mukavalta, mutta jostain syystä se ei vaan uppoa minun päähäni. Neulominen on pajon helpompaa.

3 asiaa, jotka minun pitäisi tehdä...
  1. Pestä olohuoneen matto. 
  2. Mennä torstaina Joensuuhun lääkärin juttusille. Siellä on tarkoituksena keskustella migreenin estolääkityksen lopettamisesta (ja ehkä saada jonkinlaista kokoarviota maha-asukista). Jos lääkäri on sitä mieltä, että lääkitys on parasta purkaa, niin sitten lopetan sen. Kukaan hoitaja eikä lääkäri ole vaan tähän mennessä suositellut moista vaihtoehtoa, eli odotan mielenkiinnolla. Samalla ajattelin pyytää pientä tutustumiskierrosta synnytyslaitoksella, ainakin sen verran että tietää mihin mennä sitten kun aika koittaa.
  3. Muistuttaa Miestä katsomaan vauvan kuljetuslaaria (sillä on jokin nimi, mutta en saa sitä juuri nyt päähäni...), koska olin ymmärtävinäni ohjeesta että sen telakkaan pitää vielä ruuvata jotain kiinni. Lisäksi pitäisi päättää maalaanko käytettynä saadun pinnasängyn ja jos maalaan niin minkä väriseksi? Tulisikohan siihen ihan jotain kuviota?

3 asiaa, joita stressaan...
  1. Tulevaisuus vauvan kanssa. Osaako sitä olla vanhempi, kasvattaa edes jollain tasolla järkevän olennon? Lisäksi synnytyssairaalaan on 100 kilometriä, osaako sinne lähteä oikeaan aikaan? Jos yöt ovat valvomista ja päivät sumussa kulkemista jo ennen synnytystä, mitä elämä onkaan sen jälkeen...
  2. Miksi tämä talo ei pysy puhtaana? Tonttuko tänne käy ripottelemassa lattioille hiekkaa, puunlehtiä ja kanervan oksia? Miksi? Pitäisikö hankkia monimutkaisempi lukko (vai siivota useammin)?
  3.  Nukkumaan meneminen on pelottavaa, kun stressaa unen saamista.
Siskon tekemä omenapiirakka oli oikein hyvää.

3 asiaa, jotka saavat minut rentoutumaan...
  1. Nukkuminen
  2. Lukeminen
  3. Metsässä koirien kanssa haahuilu

3 asiaa, joista puhun usein...
  1. Tunnustan tällä hetkellä puhuvani ehkä hieman liikaakin maha-asukin asioista, pyörimisistä ja hikkailuista. 
  2. Koirat. Niiden elämästä löytyy vertauskohtia mihin tahansa ongelmiin.
  3.  En tiedä puhunko tästä nyt niin usein, mutta mielessähän se Mies on aina kovasti: mitähän se tästä ajattelee, tykkääköhän se tuosta, tämä pitää kertoa sille...

3 asiaa, jotka puen mielelläni päälle...
  1. Maxihame
  2. Yöpaita
  3. Villasukat (tosin näitten pukeminen alkaa olla vaikeaa, ei oikein meinaa taipua...)

3 asiaa, joita en pue päälleni...
  1. Pitkät legginssit (paitsi raskaana ollessa kun mitkään muut housut ei mahdu päälle...) (enkä tarkoita nyt pitkien kalsareitten ominaisuudessa vaan nimenomaan legginsseinä)
  2. Paitapuserot
  3. Shortsit

3 asiaa, jotka haluaisin hankkia...
  1. Se hylätty kartano sieltä jostain metsän keskeltä kaukana naapureista.
  2. Kunnostustaidot sen kartanon entisöimiseksi (sekä tietysti rahat ja aika).
  3. Tuohon Stephen Kingin trilogiaan sen kolmas osa (odottelen pokkarin ilmestymistä).
Vaippakakku, jonka kruunasi pöllömäinen vaunuverho.


3 asiaa, joista unelmoin...
  1. 8 tunnin yöunet putkeen heräämättä kertaakaan (no okei, kuusikin tuntia riittäisi)
  2. Kylmä omenasiideri
  3. Miehen kanssa roadtripille pääseminen (se jäi tänä kesänä jostain syystä väliin, oltiin muka niin kiireisiä ja yleensä lainassa ollut asuntoautokin on myyty pois).

3 asiaa, joita pelkään...
  1.  Tulevaisuus (sillä terveellä tavalla kun ei oikein tiedä mitä on edessä)
  2. Ring-elokuvan pikkutyttö
  3. Perhoset

3 asiaa, jotka toivon tapahtuvan lähitulevaisuudessa...
  1. Synnytys! (mitä tahansa mutta ei enää elämää tämän mahan kanssa)
  2. Jonkinlaisen rutiinin syntyminen elämään 
  3. Iltapala (saisinkohan Miehen ylipuhuttua jäätelökauppaan, hmm...).
Silloin kun ei jaksa kirjastoon asti, löytyy lukemista lähempääkin.

tiistai 13. syyskuuta 2016

Brookie

Hengissä ollaan, koko porukka!

Syksy vierähti käyntiin niin nopealla tahdilla, että jostain piti hieman hellittää ja se jokin päätyi olemaan sitten blogi. Ajatuksenani ei kuitenkaan ole ollut lopettaminen, ainoastaan hengähdystauon pitäminen. Äitiysloma alkaa virallisesti ensi viikolla, mutta lääkärin määräyksestä olen kerinnyt jo olemaan viime viikosta lähtien kotona. Verenpaineeni lähti hieman liian jyrkkään nousuun ja sain järkyttävän räkätaudin, joka alkaa onneksi hiljalleen helpottaa. Tätä ilmeisesti on liikkeellä?

Olen tässä jo kerinnyt viikon aikana toteamaan, että hieman totuttelua tämä uusi aikakausi ja työssä käymättömyys tulevat vaatimaan. Ainakin nyt sillä aikaa kun odotellaan vauvaa saapuvaksi. Mitä ihmiset oikein touhuavat kaikki päivät kotona? Älkää käsittäkö väärin, kyllä täälläkin tekemistä riittäisi. Se on kummaa miten kahden ihmisen ja parin koiran taloudessa riittää aina siivottavaa, pyykättävää, tiskattavaa ja laitettavaa. Mutta entä jos ei halua vaan siivota koko ajan? Sairastamiseen rauhoittuminenkin on ollut hieman haastavaa, olen kerinnyt laittaa kasvimaan ja -huoneen talviteloille, istuttamaan syksyn kukkasipulit (nyt peukut ylös, että edes osa nousisi ensi keväänä) ja aloittaa joululahjojen miettimisen. Jo ennen kotiin jäämistä ilmoittauduin muutamalle avoimen yliopiston kurssille ja nyt odottelen että kirjasto saa varattua minulle ensimmäisen osan kirjan. Noista kursseista en kyllä ota mitään stressiä, jos kerkiän ne suorittaa seuraavan vuoden aikana niin hienoa ja jos en niin elämä ei siihen kaadu. Niistä vaan saattaisi olle hyötyä kun miettii jatkossa työllistymistä...

Ehdotuksia uusista tv-sarjoista, elokuvista ja blogeista (käykääpä vilkaisemassa vaikka tätä, siellä on mahdottoman suloinen pöllö-vaunuverho) otetaan vastaan samoin kuin neulonta-inspiraatiota (inspiraatio katosi jonnekin viime keväänä eikä sitä ole sen jälkeen näkynyt). Tekemisen lisäksi saadaan molemmat opetella Miehen kanssa taas olemaan yhdessä, taitaa nimittäin olla aika monta vuotta siitä kun ollaan molemmat viimeksi oltu kotona kokopäiväisesti. Toisaalta ihan mukavaa, mutta rehellisesti sanoen vaatii hieman totuttelua että päästään toistemme rytmiin kiinni. (Olen ollut huomaavinani, että kun toiselle sattuu touhu-päivä ja toiselle laiskotuspäivä, meinaa jälkimmäiselle tulla hieman syyllinen olo. Kuulostaako tutulta kenenkään mielestä?)

Tämän hetkisinä raskaus-himoina ovat kaakao ja appelsiinit, eri aikaan mieluiten.

Brookiessa yhdistyy kaksi hyvää, brownie ja cookie.


Vaikka väsymys ja laiskotus ovatkin olleet koko syksyn aika vahvoissa rooleissa, sain tänään leivottua. Tämä on ihan oikeasti saavutus, en ole varma olenko leiponut mitään kohta kuukauteen. Ohjeeksi valikoitui Brookie-resepti Liisa Westerbergin Makeaa -kirjasta. Minulle kirja saapui jonkin kuluneen Salaisen leivontaystävän kierroksen aikana, onneksi näistä paketeista riittää iloa näinkin pitkälle. :) Brookieta olen nähnyt tehtävän jo monessa kokki-ohjelmassa, joten olen hieman jäljessä tämän kokeiluni kanssa. Ideana on yhdistää suussa sulan pehmeä suklaakakku ja herkulliset suklaakeksit. Ulkonäöltään tämä ei ole niin hirvittävän vaikuttava, mutta maku on sitäkin parempi, suosittelen kokeilemaan!

Brookie


Pohja
100g tummaa suklaata
100g voita
1dl sokeria
1dl fariinisokeria
2 munaa
2dl vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta
1tl vaniljasokeria

Cookietaikina
125g voita huoneenlämpöisenä
1,5dl sokeria
tl vanilja-aromia (tai -sokeria)
1 muna
2dl vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta
hyppysellinen suolaa
100g rouhittua suklaata

Aloita pohjan valmistus sulattamalla suklaa ja voi. Vaahdota munat ja sokerit. Sekoita joukkoon suklaa-voiseos. Sekoita jauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri yhteen ja kääntele taikinaan. Levitä leivinpaperilla vuorattuun vuokaan (20 x 30cm).

Valmista cookietaikina vaahdottamalla voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää vanilja-aromi ja muna ja sekoita tasaiseksi. Sekoita jauhot, leivinjauhe, suola ja suklaa yhteen. Kaada jauhoseos voiseokseen ja sekoita tasaiseksi. Nostele lusikalla taikinasta kasoja pohjan päälle, tarvittaessa voit levittää niitä varovasti lusikan vedoilla. Paista 175-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia.