Pääsiäispupun nougat-muffinit

Pääsiäinen tuli ja tupsahti. Meillä ei ole ollut pahemmin tapana viettää mitenkään erikoisemmin tätä juhlaa, lähinnä keskitytään nauttimaan ylimääräisistä vapaapäivistä. Minä sain kirpputoripöydän varattua ja yhtenä viikonlopun suunnitelmana oli katsella vähän tavaraa sinne ja hinnoitella niitä. Useamman kassillisen sain kasaan jo viikko sitten ullakon siivouksen yhteydessä.

Salainen leivontaystäväni oli liittänyt pakettiinsa myös pääsiäisreseptin ja se pääsi kokeiluun (en voi vastustaa uusia muffinssi-reseptejä!). Taikina oli aika tavallinen, mutta muffinssin sisään laitettava nougat-pala nosti lopullisen makuelämysen korkealle. Joten iso kiitos ohjeesta! Vein näitä töihin ja kaikki katosivat jonnekin. Tajusin vasta myöhemmin, että muffinssit olisi pitänyt koristella niin, että karkit ovat pystyssä kuorrutteessa, ikään kuin pupun korvat, ja olisihan minulla ollut noita silmiäkin, mutta siinä vaiheessa oli myöhäistä. :)

Pääsiäispupun nougat-muffinit

Pääsiäispupun nougat-muffinit

150g voita
1,5dl sokeria
2 munaa
3,5dl vehnäjauhoja
2tl leivinjauhetta
0,5dl kaakaojauhetta
1,5dl maitoa tai kermaa
1,5dl Maraboun Dubbel Nougat'ta

Pursotukset:
2,5dl Flora vispiä tai vispikermaa
2tl sokeria
1 rkl vaniljakreemijauhetta

Pinnalle:
pääsiäiskarkkeja

Leikkaa nougatpatukat 12 palaan. Vaahdota voi ja sokeri. Lisää munat yksitellen. Yhdistä kuivat aineet ja lisää taikinaan vuorotellen maidon kanssa.

Nosta lusikalla nokare taikinaa muffinssivuokaan, aseta päälle nougat-pala ja peitä taikinalla. Paista 225 asteessa 13-15 minuuttia. Anna jäähtyä.

Vatkaa vispikerma ja sokeri vaahdoksi ja sihtaa vaahdotuksen aikana joukkoon vaniljakreemijauhe. Pursota kerma muffinssien päälle esim. tähti- tai kukkatyllan läpi. Koristele pääsiäiskarkeilla.

Sisällä suuri suklainen sydän.

Rentouttavaa Pääsiäistä kaikille!!

Italialainen pääsiäispiirakka

Täällä vietetään Neiti 6-veen vierailun viimeisiä hetkiä. Olemme leiponeet ahkerasti ja tässä on yksi taidonnäytteemme. Kyseessä on italialaista alkuperää oleva ricotta-piirakka, joka on saanut piristykseksi suklaamunia. Jos suklaa ei maistu, piirakkaan voi kokeilla esimerkiksi hyvin valutettua ananasmurskaa tai persikkasuikaleita. Tämä ohje valikoitui meille kokeiluun, koska Leivontafoorumin tämän kuun haasteessa kisataan ranskalaisella, espanjalaisella tai italialaisella pääsiäisherkulla.

Italialainen ricotta-piirakka

Italialainen pääsiäispiirakka

Pohja
200g vehnäjauhoja
2tkl sokeria
125g paloiteltua voita
2 munaa
ripaus leivinjauhetta ja suolaa
Täyte
425g ricotta-juustoa
200g sokeria
1rkl vehnäjauhoja
1rkl appelsiinin kuorta
1tl appelsiinin mehua
4 munaa
2-3dl pieniä suklaamunia kahtia leikattuna
Ohje
Sekoita pohjan kaikki aineet sekaisin joko yleiskoneessa tai käsin. Jos teet taikinan käsin, yritä toimia mahdollisimman nopeasti ettei voi kerkiä sulaa käsissäsi. Kun saat taikinasta muotoiltua pallon, laita se pussiin ja jääkaappiin vähintään tunniksi. Jäähdytyksen jälkeen kauli taikina levyksi ja aseta se voideltuun irtopohjavuokaan niin, että taikinaa yltää pari senttiä reunoillekin. Aseta vuoka jääkaappiin siksi aikaa kun teet täytteen.
Sotke yhteen ricotta, sokeri, vehnäjauhot, appelsiinin kuori ja mehu. Lisää munat yksi kerrallaan sekoittaen välissä. Kaada täyte vuokaan ja painele siihen suklaamunien puolikkaat. Paista noin 50 minuuttia 175 asteisen uunin keskitasolla. Täytteen hyydyttyä, sammuta uuni, avaa uunin luukku ja anna piirakan jäähtyä uunissa. Koristele halutessasi tomusokerilla.

Näin on myös hurahtanut minun lomaviikkoni. Huomenna on lyhyt paluu arkeen, sillä maanantaina on taas työmatka edessä koulutuksen merkeissä ja sitten onkin jo pääsiäinen. Suosittelen tätä todella lämpimästi pääsiäisherkuksi, se nimittäin muistuttaa meille suomalaisille tuttua juustokakkua. Täytteeseen voi laittaa halutessaan vähemmän sokeria, jos ei ole samanlainen herkkusuu kuin minä. Minulla oli täällä hyvin kriittinen raati ("Italialaista? Se on varmasti jotain tosi outoa!!"), mutta hyvin silti piirakka upposi parempiin suihin. 

Jos olisin malttanut odottaa piirakan jäähtymistä, suklaa ei olisi levinnyt leikatessa.

Lahjoja

Rakas SLY-porukka on ollut tällä viikolla aktiivinen ja paketteja on tupsahdellut postilaatikkoon harva se päivä.  Ensiksi saapui emon laittama ja sponsorin lahjoittama Makeaa -kirja. Sen on kirjoittanut monitaituri Liisa Westerberg. Puhun monitaiturista, koska myös kirjan kuvat ovat Liisan ottamia. Uskomatonta, miten joku voi osata luoda kirjallisen ihania reseptejä sekä ottaa niihin sellaiset valokuvat että kuola alkaa valumaan suupielestä.

Liisa Westerbergin kirja Makeaa on täynnä ihania herkkuja ja kuvia.

Kirjan sisällöstä kerrottakoon sen verran, että siitä löytyvät mm. kuppikakut, juustokakut, täytekakut ja keksit, sekä kirjoituksia kirjailijan omista suosikki-välineistä, -kakkupohjista ja -kuorutteista. Vanhoja suosikkeja on myös muokattu uuteen asuun, Rocky Roadista on tullut kakku ja porkkanakakusta porkkanapatukat. Kuvat ovat yksinkertaisen kauniita eikä niissä ole turhaa roinaa. En voi kuin suositella kaikille lämpimästi kirjaa. Jos jostain kumman syystä ohjeet eivät satu iskemään, valokuvia voi käyttää inspiraationa omaan kuvataiteiluun. :)

Toisena laatikkoon saapui oman parini extramuistaminen. Kauniin perhospaperin alta paljastui Muffinit-kirja, Wiltonin tylla ja muffinssivuokia. Näille kaikille on varmasti käyttöä. En ole vielä kovin perehtynyt kirjaan, koska ihan ensiksi ajattelin kokeilla maaliskuun paketissa tullutta muffinssiohjetta.

Suuri kiitos näistä!! Ilahdutitte kovasti minun migreenin täyteistä viikkoani. Vielä olisi yksi työpäivä ja sen jälkeen pääsee onneksi hieman lomailemaan.

Aleksanterin leivokset

Tässä kuussa salainen leivontaystävä laittoi minulle muutaman hyvän kuuloisen ohjeen ja ensimmäiseksi kokeiluun valikoituivat Aleksanterit. Kuvittelin näiden olevan huomattavasti vaikeampia ja monimutkaisempia tehdä, mutta jopa kuusi vuotias selvisi koristelusta pienellä avustuksella. Eli jos haluaa tehdä vieraille jotain koreaa ja hienoa pienellä vaivalla, suosittelen näitä lämpimästi. Ja olivat hyviäkin. Koska ohjeesta tuli kokonaisen pellillisen verran, laitoin osan pakastimeen. Nähtäväksi jää, miten ne selviytyvät pakkasesta.

Täällä on migreeni ärjynyt aika pahana. Nämäkin leivottiin jo viikonloppuna, mutta postattua sain ne vasta nyt. Tätäkin tekstiä on tiristelty useampaan otteeseen. Neiti 6-vee saapui tänne leivonta-apulaiseksi jo lauantaina, ja on herkutellut kaikenlaisilla Frozen herkuilla. Kiitos niistäkin parille. Koristelun lisäksi harjoiteltiin mm. kananmunien rikkomista (meni yllättävän hyvin) ja aineiden mittaamista. Hauskaa oli!

Aleksanterin leivokset on yllättävän helppoja tehdä

Näitä leivoksia on tehty jo 200 vuoden ajan.

Aleksanterit

(pellillinen, 35-40 palaa)

500g voita
2,5 dl sokeria
2 kananmunaa
1rkl vaniljasokeria
10dl vehnäjauhoja

täyte:
300g omenamarmeladia

kuorrutus:
3dl tomusokeria
2dl mansikkatomusokeria
0,75dl vedellä laimennettua sitruunamehua
50g tummaa suklaata

Vaahdota pehmeä voi ja sokeria. Lisää kanamunat yksitellen. Sekoita vaniljasokeri ja jauhot keskenään ja lisää taikinaan. Jaa taikina kahteen osaan ja taputtele kahdelle uunipellille leivinpaperin päälle tasaisesti. Pistele taikinat haarukalla. Paista uunin keskitasolla 200 asteessa noin 15 minuutn verran.

Anna pohjien jäähtyä ja levitä toisen päälle omenamarmeladi. Siirrä toinen pohjapala marmaldin päälle varovasti. 

Sulata suklaa ja laita se pieneen pussiin. Sekoita tomusokerit ja lisää sitruuna mehu samalla vatkaten (HUOM! Minun piti laittaa lisää tomusokeria höläytettyäni sekaan koko tuon mehumäärän). Levitä kuorrute ylimmän pohjan päälle tasaisesti. Pursota suklaalla ohuita raitoja noin 5 sentin välein tomusokerin päälle. Vedä esim. hammastikulla ristikkäisiä poikkiviivoja niin, että syntyy kuvioita. Saat siistejä paloja leikattua kun nostat pellin ennen leikkaamista jääkaappiin siksi aikaa että kuorrutus jähmettyy.

Hauskaa naistenpäivää!!

Maaliskuun mystinen SLY-paketti

Uusi kuukausi alkoi ja samalla uuden SLY-paketin odotus. Paketti saapui tänään ja pakkohan se oli käydä hakemassa, vaikka jo kotiin asti kerkisin. Olen ollut vuoden mukana tässä salaisen leivontaystävän touhussa ja odotan silti ihan samalla innolla joka kuukautista pakettia, kuin alussakin.

Paketista löytyi pöllöjä, suklaata sekä mysteeri

Kuten parini totesikin pöllö-kortissaan, sisältö oli makea. Se ei onneksi kaltaistani sokerihiirtä haittaa. Olinkin jo miettinyt minkälaista kahvileipää veisin maanantaina töihin ja se ongelma ratkesi paketin myötä. Ohjeina tulivat Aleksanterit, Melissan sitruunatorttu ja Pääsiäispupun nougat-muffinit. Jotakin näistä tulee tässä keittiössä sunnuntaina syntymään.

Herkkuja löytyikin sitten monenlaista, oli kinder-maxeja, nougat-patukoita, pääsiäiskarkkeja sekä tummaa leivontasuklaata. Neiti 6-veetä oli muistutettu Frozen paukkutikkareilla (näiden myötä palasin omaan lapsuuteeni ja siihen, kuinka jänniä kaikki paukkukarkit silloin olivat). Aineksina oli kaakaota, mansikanmakuista tomusokeria ja omenamarmeladia. Muffinsseja varten oli mukavan keväisiä vuokia.

Yksi mysteeri paketista kuitenkin löytyi. Sellofaaniin pakattuna oli kasa kultaisia pahvisia lappuja. Ne ovat suorakulmioita ja yhdessä kulmassa on pieni uloke. Mihin ihmeeseen nämä ovat? Ovatko ne jonkinlaisia leivosten alusia?

Mikä näiden korttien tarkoitus on?

Koko paketin sisältö

Muistaminen

Pitkän työpäivän jälkeen löytyi postilaatikosta iloinen yllätys. Nami-hiiri oli laittanut minulle SLY-ringin osilta osanottonsa jokavuotiseen vanhentumistapahtumaan, joka vääjämättä taas lähestyy. Paketista löytyi ehkä maailman suloisin metallinen pupu-laatikko, jonka sisältönä oli mahdottoman hyvää suklaata. Vielä on pari jäljellä, mutta ei kovin montaa. Mysteeriksi jäi, että mistä hiiri tiesi täytettävien vuosien määrän, en sitä muistaakseni ole mainostanut missään..? :) Mies epäili että Nami-hiiren takaa löytyy joku mega-koodari, joka on murtautunut salaisiin henkilötieto-arkistoihin, näinköhän on? xD Joka tapauksessa, suuri kiitos sinne kauas!

Makea muistaminen <3

Vedettömyys

Sattuneesta syystä meillä oltiin täällä jonkin aikaa ilman juoksevaa vettä. Vika ei ollut suuri eikä myöskään tarvittava osa. Ajankohdaksi vaan sattui viikonloppui, joten täällä syrjäsaloilla ei ollut mahdollisuuksia saada uutta osaa. Tämä sai minut taas ajattelemaan miten riippuvainen sitä onkaan asioista, joiden kuvittelee olevan itsestään selvyyksiä: juoksevasta vedestä, sähköstä, kauppojen olemassaolosta ja aukioloista.

Pihamaa on onneksi täynnä puhdasta lunta. Sen alle on hautautunut kynttilälyhty.

Sinällään ajatus olemisesta ilman putkia pitkin kulkevaa vettä ei minua kauhistuta. Kesämökillä tätä on harjoiteltu jo niin kauan kuin minä muistan ja kuvittelen olevani sen verran maalaisjärjellä varustettu, että osaisin pestä pyykkinikin ilman konetta. Ongelmaksi muodostui tällä kertaa se surullisen kuuluisa varautuminen. Meidän tontilla ei ole kaivoa, josta vettä saisi. Talvella onneksi piha on lunta täynnä, joten selvisimme sulattamalla sitä saunassa. Sitä mistä kesällä saisi juomakelpoista vettä, joutuu pohtimaan. Täällä korvessa on tietenkin vielä luonnonlähteitä, joista saa hakemalla puhdasta vettä.

Veden puhtauden lisäksi mietityttää määrä. Tontiltamme ei myöskään löydy puuceetä. Olemme sen verran ihmisten ilmoilla, että puskassa kykkiessä ei ikinä tiedä miltä suunnalta naapuri kurkistaa. Tästä johtuen sisävessa on pop, mutta sen vetämiseksi tarvitaan sitten sitä vettä enemmän. Kallisarvoisten polttopuitten kuluttaminen lumen sulattamiseen että allekirjoittanut hienohelma pääsee naapureitten katseilta piiloon, tuntuu haaskaukselta. Sauna on kyllä oikein mahtava keksintö, että pääsee pesemään lumen ja puiden kannosta syntyneen hien pois. :)

Kokemus vahvisti ajatusta siitä, ettei tämä ole lopullinen kotimme. En edelleenkään pelkää maailman loppua enkä tunne yhteenkuuluvuutta amerikkalaisten selviytymisohjelmien kanssa. Haluan vain sellaisen kodin, jossa nykymukavuuksien hetkellinen katkeaminen ei aiheuta paniikkia. Vesivika on nyt korjattu ja voin juosta vessassa juuri niin paljon kuin haluan. Olo on hemmoteltu.

Kuinka te muut pärjäisitte ilman juoksevaa vettä?? Olisi mukava kuulla muittenkin selviytymistarinoita, varsinkin sellaista oloista joissa normaalisti sitä vettä saa.

Jano iskee välittömästi, kun veden tulo lakkaa.