Kuinka päivät sujuvat, kun seurana on 3kk vanha herra

Hyvänen aika miten aika rientää. Totesin tänään, että Kekkoselle tulee kohta 3kk täyteen ja ensi viikolla onkin sitten taas neuvola. Jostain syystä tuntuu että herra olisi ollut talossa jo huomattavasti pitempään. Minua välillä hieman hämää tuo Kekkosen koko. Koska kasvu on ollut tasaisesti ylimmällä käyrällä, voisi Kekkosta kuvitella ikäistään vanhemmaksi. Nyt meillä opetellaan parhaimmillaan tarttumaan asioihin, välillä se menee enemmänkin lelujen muksimiseksi ja sitten harmittaa. Onneksi harsoista on helppo saada ote ja heristellä niillä kaikille!

Omenapitko

 Ihan ei vielä varsinaista päivärytmiä voi väittää olevan, sillä unien määrä vaihtelee vielä. Joinakin päivinä tuntuu, että suurin osa ajasta menee vaatteiden pukemiseen ja riisumiseen. Aamulla herätään kun jaksetaan (eli noin klo 9) ja touhutaan muutama tunti. Tämä tuntuu olevan Kekkosen parasta aikaa, silloin on hyvä tiskata ja imuroida, jos tuntee sellaiseen tarvetta. Puiden kantamista ja lämmittämistä saa tehdä joka päivä, halusi tai ei. Välillä pitää toki muistaa syödäkin. Kaikki naurattaa ja Wallen leikkiä katsellen on hyvä harjoitella niskalihaksia.  Hieman ennen puoltapäivää Kekkonen menee nukkumaan ja nukkuu vaihtelevasti 1,5-3 tuntia. Sen jälkeen taas touhutaan ja syödään. Neljän viiden välillä viimeistään yleensä nukahdetaan päivän toisille unille ja riippuen näiden aloitusajasta ja kestosta saattaa olla että nukutaan vielä kolmennetkin, tai sitten ei. Välillä viimeiset päikkärit ovat 10 minuutin torkut minun sylissäni maha täynnä. Noin kymmeneltä illalla kömmitään sänkyyn peittojen alle. Yöllä Kekkonen herää keskimäärin kolmesti syömään.

Koska Mies meni ja sai töitä, minä olen nauttinut kotona olosta ihan keskenäni Kekkosen kanssa. Joinakin päivinä saan enemmän aikaan, joinakin vähemmän. Muutamana päivänä olen uskaltautunut jo leipomaan ja ilmoittauduinpa salaiseen leivontaystäväänkin taas. Toivottavasti siitä ei tule ihan katastrofi. Neulekin valmistuu hitaasti mutta varmasti. Hiljalleen alkaa tuntua siltä, että elämässä on ihan vähän muutakin kuin vaippojen vaihtoa. Huomaa, että puolen vuoden yöherätykset ovat jättäneet jälkensä lähimuistiin, mutta minulle on kerrottu että sekin helpottaa vielä joskus.

Eli tällaista tänne. Olen hieman huonosti lukenut kenenkään muun blogeja, joten saa käydä huikkaamassa mitä teille kuuluu. :)