perjantai 24. lokakuuta 2014

Viktoriaanista elämää

Olen koukuttunut BBC:n dokumenttiin nimeltä Victorian Farm. Sarja on kuusi osainen ja siinä seurataan miten yksi nainen ja kaksi miestä viettävät vuoden verran englantilaisella viktoriaanisella tilalla eläen sen ajan ihmisten tavoin. He remontoivat ajan mukaisen talon kuntoon, viljelevät maata, kasvattavat eläimiä ja pukeutuvat kuten ihmiset olisivat tehneet 1800-luvulla. Suuren painon sarjassa saa teollistumisen seuraaminen ja miten se vaikutti elämiseen, viljelemiseen ja toimeentulemiseen. Ohjaajina kolmikolla on asiantuntijoita, jotka ovat perehtyneet sen ajan tapoihin.

Hyvä esimerkki teollistumisen vaikutuksista oli kulkuyhteyksien paraneminen. Englantiin kaivettiin tuolloin laaja kanaalien verkosto, mikä helpotti tavaroiden kuljettamista ympäri maata. Tästä seurauksena oli se, ettei jokaisen tilan tarvinut enää tuottaa kaikkea itse, vaan tilat erikoistuvat johonkin. Erikoistumisena saattoivat olla esimerkiksi vilja tai karja. Näitä itse tuotettuja tarvikkeita sitten vaihdettiin muiden kanssa nopeiden kuljetuksien ansiosta. Elämää helpottivat myös höyrykoneet. Kun aikaisemmin jyvien erottelemiseen kului kuukausia ja se tehtiin käsivoimin, höyryvoiman ansiosta sama työ saatiin hoidettua muutamassa päivässä koneellisesti. Luonnollisestikin tämä raivostutti ensin työvoiman, mutta koneet hyväksyttiin hyvin nopeasti osaksi tilojen elämää.

Eniten minua on sarjassa kiehtonut talon korjaus ja ruokaan liittyvät asiat. Tai suurin osa tilan töistähän tehtiin ruuan eteen, mutta se osa työstä mikä kuului naisille on kiehtovaa. Talo johon kolmikko muutti oli rapistunut kivestä ja laastista tehty rakennelma, joka oli ollut 60 vuotta hylättynä. Kivi on kestävää, mutta jo tuossa ajassa kertyvä lian määrä on uskomatonta. Lisäksi tulisija jouduttiin laittamaan kokonaan uusiksi. Siiderin valmistukseen ja erityisesti omenien hienontamiseen on oma hevosvoimalla toimiva ratkaisunsa.

En tiedä miksi tällaiset selviytymistarinat ja -dokumentit kiehtovat. Olen vähän kateellinen niille, joilla on uskallusta lähteä nykymenosta pois, unohtaa asuntolainat ja elää elämää, jossa jokaisella teolla on suora yhteys päivittäiseen selviytymiseen. Ei se teoriassa vaikealta kuulosta, mutta käytännössä sen toteutuminen on sitten eri asia. Olen kuitenkin sellainen, että jos lähtisin tuollaiseen elämään, haluaisin pärjätä siinä ilman että yhteiskunta joutuisi tukemaan minua rahallisesti mitenkään. Ja ehkä olen sen verran realistinen, että tiedän etteivät taitoni riitä tuollaiseen. Mutta siitä on hyvä haaveilla ja harjoitella tällä pienellä pläntillä omistamaani maata.

Olen yrittänyt katsella Victorian Farmia säästellen, koska siinä on vain kuusi osaa. Jos sarja kiinnostaa, sitä esitetään Viasat Historyllä. Tämän lisäksi se noheva tietokoneista ymmärtävä veljenpoika voi varmasti etsiä sen sinulle netistä. Tuleeko lukijoille mieleen muita vastaavia sarjoja?

Lankatilaus, taustalla neljäs orkkidea joka alkoi sekin kasvattaa kukkavanaa.

Koska pihaan ei ole mystisesti vieläkään ilmestynyt niitä itsestään lankaa kehrääviä lampaita, jouduin tyytymään verkkokauppaan. Tilasin jo toista kertaa Tapion kaupasta. Tällä kertaa tilaukseen sattui vain Dropsin lankoja. Perus 7veikat ja Nallet saa täältä pienestä kylästäkin, mutta välillä niihinkin kyllästyy. Tapion kaupassa on ollut nopeat toimitukset ja kaikki on tullut mitä olen tilannutkin. Neuleita on kesken/päättelemättä kohtalainen pino. Mistähän syystä se päätteleminen on aina neulomisen ikävin osuus...


Yksi suosikeistani, Drops Karisma.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti