Maalla asumisen autuus

Kun olin 16-vuotias, minulla oli hirveä hinku päästä maailmalle, nähdä ja kokea kaikki. Kun olin 26-vuotias, minulla on kova tahto päästä maalle, hidastaa elämää ja tehdä asioita itse. Kummaa miten tuo elämän kiertokulku välillä menee. Tai mitähän tahdon 10 vuoden päästä? Kun kerron ihmisille, että muutimme perheen kanssa takaisin tänne pikkukylään 10 vuoden "suuressa cityssä" asumisen jälkeen, useimmiten reaktio on "minkä ihmeen takia?". Ihminen tulee sokeaksi omalle ympäristölleen. Niinpä ajattelin tässä hieman jakaa ajatuksiani pienen paikkakunnan eduista.

1. Asuminen on halpaa.

Asuitpa vuokralla tai omassa, asumiskustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat kuin isoissa kaupungeissa. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että ennen omistusasuntoa asuimme vuokralla noin 100 neliön omakotitalossa alle kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Vuokramme oli 500€ kuukaudessa.

Koska tuollaisella kuukausisummalla saa helposti täältä jo oman talon, tuntui vuokranmaksaminen haaskaukselta. Jos et vaadi uima-altaita ja hienointa luksusta, voi 30 000€:lla saada jo hyväkuntoisen talon. Jos et usko minua, niin katso täältä.

Pokron lampi

2. Omavaraisuuden asteet

Nyt kun olet vuokrannut tai ostanut oman pikku torppasi, voit aloittaa ottamaan askeleita omavaraisuutta kohti. Jokaiselle tontille mahtuu pieni keittiöpuutarha, joillekin isompi perunapelto. Puhtaat vesistöt ovat muutaman kilometrin säteellä, joten perheen innokas kalattaja loikkii innoissaan. Metsästysseurueita on mistä valita. Metsät ovat marjoja ja sieniä pullollaan, niitä saa käydä sieltä hakemassa niin paljon kuin jaksaa, eikä maksa mitään. Jos omavaraisuus on uusi asia ja ei ole valmis vielä hankkimaan varsinaista maataloa, voi hyvin tehdä niin kuin me ja ostaa hieman pienemmän maakaistaleen. Tässä on hyvä harjoitella ja hioa taitoja, joita ehkä tulevaisuudessa tarvitaan.

Jos et itse halua/jaksa/osaa kasvattaa perunoitasi ja kananmuniasi, todennäköisesti jossain lähellä on pientuottaja, jolta niitä saa halpaan hintaan. Aina kannattaa ehdottaa vaihtotaloutta, onko sinulla jotain mitä hän tarvitsee?

Koli

3. Luonto on tuossa etuovella

Päästäksesi metsään, sinun ei tarvitse ajaa tuntia autolla. Se metsä alkaa todennäköisesti ihan tuosta omalta ovelta tai korkeintaan muutaman minuutin kävelymatkan päästä. Luontopaikoilla on vaellusreittejä ja niillä kotia ja laavuja joissa voi paistaa makkaraa tai yöpyä. Joskus tekee hyvää mennä ihan vain metsään, seuraamatta mitään polkua. Kesän kuumuudessa mikään ei vilvoita niin kuin viileään lampeen kirmaaminen.

Luonnon ihmeet tuovat kummallista rauhaa. Joskus se ihme on yleisemmin tunnettu (kuten vaikka Koli), joskus siihen riittää omalta laiturilta näkyvä järven taakse hiljalleen laskeutuva aurinko.

4. Naapurit

Minä tunnen naapurini. Tunnen heidät nimeltä ja pysähdyn juttelemaan heidän kanssaan. Tunnen heidän tapansa, kuka tykkää huudattaa musiikkia ja kenen koirat haukkuu ohikulkiessa ja keneltä voi mennä pyytämään apua puiden kaatamisessa. Kuinka moni kerrostalossa voi sanoa samaa? Nämä naapurit myös mielellään auttavat ja opastavat nuorempiaan, kun me 'uusavuttomat' yritämme sopeutua takaisin luontoon ja mietimme minkä pään porkkanasta voi syödä.

Ja koska tänne erämaahan mahtuu, voi sen torppansa hankkia myös ilman naapureita. Tilaa kyllä riittää kaikenlaisille asujille.

Pielinen

5. Palvelut

Aika vähän on mitään palveluita, mitä täältä ei saisi. Kauppoja riittää enemmän kuin niihin on rahaa kantaa. Jos jotain ei kaupasta saa, se löytyy verkosta. Terveyspalveluissa voi valita kunnallisen tai yksityisen puolen. Valtion virastoissa ei tarvitse jonottaa, mikäli on sellainen asia mitä ei saa netissä tai puhelimitse hoidettua. Posti kulkee tänne ihan yhtä nopeasti kuin minne tahansa muualle. Voit valita mieluisan eläinlääkärin, kampaajan, optikon, baarimikon, papin, vakuutusyhtiön, hierojan ja kosmetologin. Pääset juttelemaan henkilökohtaisesti pankin virkailijan kanssa, kun mietit torppasi rahoitusta. Käyttämällä oman kunnan palveluja varmistat niiden saamisen jatkossakin sekä työllistymisen monelle hengelle.

Kultturitapahtumat painottuvat kesäaikaan ja turistisesonkiin. Talvellakin täällä pääsee elokuviin ja konsertteihin. On joskus jopa teatteri-esityksiä nähty. :) Lisäksi ihmiset järjestävät paljon erilaisia yleisötapahtumia, esimerkiksi laskiaisriehan tai kultturien välisten keittiöiden kohtaamisen.

6. Matkat

Minulla menee työmatkaani noin 10-15 minuuttia, vaikka asumme täällä "reilusti" keskustan ulkopuolella. Minun ei tarvitse matkan aikana jonottaa liikenneruuhkassa eikä odottaa liikennevaloissa. Jos suhtautuisin uskonnollisesti yksityisautoiluun, voisin talvella kulkea julkisilla kulkuneuvoilla ja koululaisten loma-aikaan pyörällä. Viime kesänä tuli useamman kerran pyöräiltyä kaupoille muutenkin. Matkalla sai nauttia niistä luonnon ihmeistä.

Jos minulle tulisi hirveä halu päästä täältä jonnekin pois, tropiikkiin aurinkoa palvomaan tai Lappiin katsomaan poroja, on 100 kilometrin päässä lentokenttä. Sieltä pääsee varmasti kaikki jatkoyhteydet huomioiden ihan minne vaan. Eikä se 100 kilometriä täällä ole matka eikä mikään.

Lieksanjoki

Eli en siis ymmärrä, miksi kaikki eivät näe täällä syrjemmässä asumisen ihanuutta. On toki totta, että töitä täällä on vähän, mutta kyllä tekevälle on tähän mennessä aina jotain löytynyt. Ikärakenne on vanhentumaan päin. Noh, enemmän töitä meille nuorille. Ei siellä ikinä tapahdu mitään. Ei tänne kukaan muutakaan jännittävämmän elämän perässä, päinvastoin. Siellä ei ole koulutusvaihtoehtoja. Monia tutkintoja ja lisäkoulutuksia pystyy nykyään suorittamaan monimuoto-opintoina, jolloin osan tai kaiken voi hoitaa verkon kautta. Paikallinen ammattioppilaitos tarjoaa perusvalikoiman koulutuksia.

Varmaan on miljoona muuta syytä asua täällä hieman syrjemmässä. Tuleeko teille mitään ajatuksia tästä mieleen?

Ruunaa