tiistai 28. maaliskuuta 2017

Donitsit

Tänään oli donitsipäivä. Ei minkään kunniaksi erityisesti, ihan muuten vaan. Silloinhan ne parhaat leivonnaiset syntyy. Neiti 7-vee tuli hieman yllätteän vierailulle ja mikäs sen mukavampaa ajanvietettä kuin suklaalla löträäminen. Salainen leivontaystäväni oli laittanut minulle peräti kaksi erilaista ohjetta. Teimme ensin yhden ohjeen mukaan, mutta koska se oli niin kovin pieni, tuli kokeiltua toinenkin. Ei niillä loppujen lopuksi hirvittävästi eroa ollut. Reseptit olivat niin helppoja, että lapsikin osasi. :)

Koristelussa voi käyttää mielikuvitusta




Donitsit 1

12kpl

3dl vehnäjauhoja
1dl sokeria
2tl leivinjauhetta
1tl kardemummaa
0,5tl suolaa
1 muna
1,5dl maitoa
0,5dl ruokaöljyä

Sekoita keskenään kaikki kuivat aineet. Sekoita toisessa kulhossa muna, maito ja öljy. Lisää kuivat aineet nesteisiin siivilän läpi ja sekoita tasaiseksi. Pyrsota öljyttyyn donitsivuokaan tai annostele kahden lusikan avulla. Paista 200 asteisessa uunissa n. 8 minuuttia.

Donitsit 2 

12kpl

0,5dl öljyä
1,25dl piimää
1 muna
1dl sokeria
0,5tl suolaa
3dl vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta
05tl soodaa
1tl vaniljasokeria
1tl kardemummaa

Sekoita öljy, piimä, muna ja sokeri kulhossa sekaisin. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää nesteiden joukkoon. Sekoita sekaisin, mutta älä vaivaa. 
Öljyä donitsipelti. Laita taikina esim. pakastepussiin, leikkaa kulmaan reikä ja pursota pellin koloihin noin puoleenväliin saakka. 

Koristelu

sulaa voita
sokeria
kanelia
maitosuklaata
vaaleaa suklaata
strösseleitä

Sulata voi ja dippaa tai voitele donitsit sillä. Uita kostea donitsi kaneli-sokerisekoituksessa.

Sulata suklaat. Uita donitsi toiselta puolelta maitosuklaassa ja pursota päälle raitoja valkosuklaalla. Koristele ströseleillä.

Edelliset donitsikokeiluni löydät täältä. Huomenna on luvassa Kekkosen 5kk neuvola, eli luvassa rokotuksia ja huutoa. Sen jälkeen ainakin maistuu sokeriöveridonitsit.


perjantai 24. maaliskuuta 2017

Sokeripitsi

Allekirjoittaneelle tuli taas täysiä vuosia täyteen alkukuusta ja nami-hiiri muisti minua siitä johtuen koko salaisen leivontaystävä-ringin nimissä. Lahja tuli ihan ajallaan, mutta sairastelusta (ja ehkä hieman valinneesta laiskuudesta johtuen) uskaltauduin testaamaan paketin sisältöä vasta nyt.

Sokerikeksit sokeripitsillä


Kaukomailta asti saapuneesta laatikosta löytyi sokeripitsimuotti (onkohan tuo oikea sana?) ja sokeripitsi-ainetta. Extrana saapui vielä ihana pöllökortti, joka pääsee seinälle muitten kaltaistensa joukkoon. Hieman piti aihetta googlata, sillä sokeripitsin teko ei entuudestaan ollut tuttua. Google kertoi että sokeripitsi-aineita on erilaisia, sitä voi ostaa esimerkiksi pulverimuodossa. Hiiren laittama aine oli valmista käytettäväksi, joten luulen päässeni siinä askeleen helpommalla. Ainetta menee todella vähän yhteen muotilliseen, joten tätä jäi vielä moniin käyttökertoihin.

Sokeripitsi-aine leivitetään muotin päälle ja aineesta riippuen sen annetaan joko kuivua huoneenlämmössä useampi tunti tai se laitetaan uuniin miedolle lämmölle. Levittäminen oli yllättävän haastavaa, koska en oikein löytänyt sopivaa työkalua siihen. Aineen paksuus on tärkeää, jotta pitsi näkyy kunnolla. Lopulta olin kuitenkin tyytyväinen aikaansaannokseeni ja se päätyi 80-asteiseen uuniin 40 minuutiksi purkin ohjeiden mukaan. Tämän jälkeen annoin sen jäähtyä.

Synttäripaketti

Ihan ei vielä tasaista jälkeä tullut, mutta olen tyytyväinen lopputulokseen.


Jännitin kovasti pitsin irtisaamista muotista, mutta kuivuttuaan se irtosi yllättävän vaivattomasti pienellä veitsen avustuksella. Pienempiin yksityiskohtiin oli tullut ehkä hieman pieni kerros ainetta, joten pitsi repeytyi hieman reunoista. Se ei kuitenkaan haitannut lopputulosta. Olin paistanut sokerikeksejä ja kuorruttanut ne tomusokeri-kuorrutteella. Sen ollessa vielä hieman kosteaa, otin pitsistä keksimuotilla palasia ja asettelin ne kuorrutteen päälle, hieman painaen että sain ne tarttumaan. Olen positiivisesti yllättynyt lopputuloksesta. Kuvittelin sokeripitsin tekemisen olevan kovinkin vaikeaa ja teknistä, mutta jopa minä suoriuduin siitä, jos nyt en ihan kiitettävästi niin ainakin välttävästi. Ja harjoitushan tekee mestarin. :)

Kiitos nami-hiirelle ja ringille lahjasta, tälle on varmasti käyttöä jatkossakin!


tiistai 21. maaliskuuta 2017

Vuokaleipä

Flunssa alkaa hiljalleen helpottamaan kaikilta. Energiataso on ollut pari viikkoa ihan nollassa, siinäkin alkaa olla näkyvissä nousua. Ihmetellen katselen ihmisten keväisiä instakuvia, täällä sataa lunta ja sitä on varmaan maassa ainakin metri. Että ei ole vielä kiire etsimään leskenlehtiä.

Salaisen leivontaystävän kuun aiheena oli siemenet ja kevät. Yksi parini laittamista ohjeista oli vuokaleipään ja se päätyi kokeiluun. Ei tosin ihan mennyt niin kuin piti... Ohjeesta piti tulla yksi leipä ja laitoin sen kohoamaan parini laittamaan pahvivuokaan. Taikina kohosi hieman odotettua enemmän, valui vuoan yli ja muurasi sen sisäänsä. Leipä itsessään on todella hyvän makuista, ainakin kun pahvin palaset kaivelee pois. :) Seuraavalla kerralla teen tämän kahteen vuokaan.

Siemenleipä



Vuokaleipä


5dl (vettä, maitoa, piimää, jogurttia tai näitten seosta)
1ps kuivahiivaa
1,5tl suolaa
2tl sokeria tai hunajaa
0,5dl öljyä
1dl leseitä
1dl siemeniä
1dl hiutaleita
2dl sänpyläjauhoja
n. 5dl vehnäjauhoja (laitoin hieman enemmän)

Lämmitä neste hieman kädenlämpöä lämpöisemmäksi. Lisää hiiva, suola, sokeri tai hunaja ja öljy. Sekoita kunnes hiiva liukenee.
Lisää leseet, siemenet ja hiutaleet sekä sämpyläjauhot. Sekoita tasaiseksi. 

Vaivaa vehnäjauhot taikinaan muutamassa erässä. Vaivaa käsin n. 10 min tai koneella 5min. Taikina saa jäädä melko pehmeäksi. Voitele leipävuoka. Siirrä taikina vuokaan ja anna kohota liinan alla n. 30 minuuttia. Paista 200 asteisen uunin alatasolla n. 40 minuuttia.

Parini paketissa oli myös donitsi-ohje. Se menee seuraavaksi kokeiluun, kunhan selviän täältä talvipesästä joskus kauppaan saakka. Myös namihiiren synttäriyllätys odottaa kokeilua. Sen ohjeisiin perehdyin jo hieman. 

Vuoka leivän sisällä



keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Salaisen leivontaystävän maaliskuun paketti

Täällä sairastetaan. Taas. Minä heräsin perjantaina kurkkukipuun ja viikonloppu menikin melkein 39 asteen kuumeessa. Kekkonen alkoi röhkimään räkää sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Sillä ei onneksi ole kuumetta ollut. Olo on suorastaan voimaton, välillä tuntuu ettei jaksa kammeta tuota poikaa vaipanvaihdolle. Ollaan kuitenkin päivistä selvitty, joten ehkä tämä tästä lähtisi paranemaan.

Mmm, nämä eivät kauaa kerkiä vanheta...


Oloa saapui virkistämään salaisen leivontaystävän paketti. Olikin iso paketti. :) Siihen kuului donitsivuoka, pursotinsetti, kahdenlaisia siemeniä, leivontasuklaata ja kinder-patukoita, leipävuokia ja kuivahiivaa. Ohjeina oli muutamia erilaisia donitseja, vuokaleipä ja teeleipä. Katsotaan mikä pääsee ensimmäisenä kokeiluun. Kiitos parini, paketista menee varmasti kaikki käyttöön! :)

Myös namihiiren ringin puolesta laittama syntymäpäivälahja saapui jo jokin aika sitten. Tarkoitukseni on tehdä siitä erillinen postaus, jahka kerkiän sitä testaamaan. Nyt taidan kuitenkin kaatua hetkeksi sohvalle odottelemaan että Kekkonen herää uniltaan.


keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

Kekkonen 4kk

Aika kuluu. Vesi tipuu räystäistä ja ulkona on jo lämpöasteita. Kekkosen kanssa päivät ja viikot hujahtlevat eteenpäin. Muutosta ei huomaa jossain, minkä näkee päivittäin. Kun katsoo kuvia herrasta kuukausikin taaksepäin, näkee miten pienestä kasvaa iso.

Eilen sillä tuli täyteen 4kk ja käytiin neuvolassa. Painoa on jo 8,5 kiloa (hui!) ja pituutta 67,5 senttiä. Koon 68 vaatteet menevät vielä päälle, mutta alkavat olla tiukkoja. Seuraava koko on jo etsitty esille ja osittain käytössä. Se osaa kääntyä mahalleen mutta on jo unohtanut kuinka käännytään selälleen. Se osaa tarttua esineisiin ja sen saa hekottamaan nostamalla korkealle. Sen paras kaveri on koira nimeltä Walle, mutta vieraiden koirien haukkuminen pelottaa välillä. Se on kova hymyilemään ja nauramaan, ihan kaikille. Sisko kiinnosti hirveästi, ihan niin kuin kaikki lapset.

Sillä on päivärytmi, jonka mukaan nukuttaan kahden  päiväunet ja yöllä viihdytään sängyssä n. 12 tuntia. Se on unohtanut kuinka nukutaan yöllä. Hyvä yö on tällä hetkellä sellainen, että herätään vain viidesti. Usein useamminkin. Neuvolassa puhui 4kk:n hulinoista, toivotaan tosiaan että on ohimenevä tila. Äitiä nimittäin väsyttää. Luulen nukkuvani vuorokaudessa määrällisesti tarpeeksi, mutta kun olet viikon aikana joka yö herännyt 10 kertaa, ei voida puhua enää älyllisestä toiminnasta. Juuri nyt on ihan hyvä, kun saa keskittyä vaan soseiden keittelyyn ja muistelemaan, että tulikohan se uunin pelti kiinni (ja kävinkö suihkussa eilen vai kaksi viikkoa sitten?).

Lempilelu on tällä hetkellä ehdottomasti tätin hankkima pupuhelistin.



Kekkonen sai eilen ensimmäistä kertaa elämässään korviketta. Minä haaveilen tulevaisuudesta, jossa saa syödä migreenilääkkeitä. Olen ihan varmasti parempi äiti ilman migreeniä. Näin ollen tarkoituksena on lopettaa hiljalleen imetys. Jos se sujuu hyvin, mennään nopeammalla aikataululla, mutta jos tuntuu vaikealta niin hidastetaan. Mies sai siis eilen pojan ja pullon ja käskyn ruokkia (kuten kaikissa oppaissa sanotaan, isän sylissä pitäisi hyväksyä korvike helpommin). Joo ei. Hörppäys ja huuto oli tulos. Kekkonen ruokittiin perinteisesti ja annoin sille omiin käsiin maitopullon. Kuten kaikki, sekin meni suuhun. Pieni maistelu ja ihmettelevä ilme. Pienellä avustuksella sai juotua pullon tyhjäksi (tai siis eihän se täynnä ollut, olisiko ollut 30ml?). Täällä on siis kova usko siihen, että tämä voisi lähteä toimimaan.

Kekkonen 0kk


Uniaika

Kekkonen ja mummo

Tänään se söi ensimmäisen kerran. Ruokalistalla oli porkkanasosetta. Vähän meinasi naurattaa, että mikä ihmeen leikki se tämä nyt on, mutta jonnekin se sose vaan katosi. Päätellen siitä, miten hyvin on nukkunut sen jälkeen, voisi kiinteät olla ehkä apuna noihin yöuniinkin. Mutta edetään hiljalleen. Nykyään ei neuvolassa opasteta tarjoamaan yhtä ruoka-ainetta per päivä, vaan saa antaa pariakin päivässä ja ei tarvitse syödä samaa päivätolkulla, paitsi jos on perheessä allergiaa. Ajattelin kuitenkin että tässäkin aloitellaan varovasti ja katsotaan mitä tulee. Ehkä ylihuomenna edetään bataattiin, sen jälkeen varmaan päärynään.

Eli tällaista tänne. Jos ketään sattuu kiinnostamaan. :)


maanantai 20. helmikuuta 2017

Suklaamuffinssit

Meillä vietetään räkäviikkoa. Kaikilla valuu nokka, jopa Kekkosella on elämänsä ensimmäinen flunssa. Neiti 7-vee on käymässä, joten olen päässyt täällä harjoittelemaan kahden lapsen kanssa sairastamisesta. Kohtalaisen mielenkiintoista.

Koska kuumetta ei ole enää, oli jotain tekemistäkin keksittävä. Salaisen leivontaystävän paketissa oli jäljellä vielä yksi suklaaresepti ja otettiin se kokeiluun. Leipomisen aikana olin ihan varma, että olen tehnyt samalla ohjeella ennenkin, mutta ainakaan en löytänyt sitä täältä blogista (sen sijaan löysin Helpot suklaamuffinssit ja Lomamuffinssit ja Banaanisuklaamuffinssit). Joka tapauksessa hyviä tuli. Suosin yleensä voikreemiä, mutta onnistuin kerrankin myös tässä kermakuorrutteessa. Neiti 7-vee oli loistava apuri. Koska parini laittamia vaahtokarkkeja oli vielä jäljellä, jemmasimme niitä muffinssien sisälle ohjeesta poiketen.

Suklaamuffinssit

Pääsin ensimmäistä kertaa testaamaan uutta tyllaani ja olen ihan tyytyväinen.



Suklaamuffinssit


150g voita
2dl sokeria
2 munaa
4dl vehnäjauhoja
2tl leivinjauhetta
2rkl kaakaojauhetta
1,5dl maitoa
150g suklaata

kuorrutus:
2dl kermaa
100g suklaata

Vaahdota voi ja sokeri. Vatkaa munat yksitellen joukkoon. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan vuorotellen maidon kanssa. Pilko suklaa rouheeksi ja sekoita varovasti käännellen taikinan joukkoon. 

Jaa muffinssivuokiin ja paista 200 asteisen uunin keskitasolla n. 15 minuuttia. 

Sulata suklaa ja aseta jäähtymään. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita suklaa ja kerma keskenään ja pursota muffinssien päälle. 


Vaahtokarkit katosivat muffinssien jäähdyttyä

tiistai 14. helmikuuta 2017

Rocky Road

Pelottavaa. Sisko tuli kylään ja vei Kekkosen vaunulenkille koiran kanssa. Minä yritän täällä olla kyttäämättä ikkunasta, että milloin ne tulee ja onko kaikki kunnossa. Lähinnä minua kai pelottaa, että Kekkonen on huutanut koko lenkin ajan kurkku suorana, sitä kun on viime aikoina ollut ilmassa. Voisiko olla ensimmäinen hammas tulossa?

Sen sijaan että olisin naama lytyssä ikkunassa, laitan tänne Salaisen leivontaystävän paketissa tulleen Rocky Roadin ohjeen. Sinällään tämä on tuttu juttu, meillä tosin on käytössä hieman erilainen ohje (jonka löydät täältä).  Hyvää oli tämäkin, hieman yksinkertaisempi ja suolaisempi tosin. Mystisesti ohjeen mukaan olisi pitänyt käyttää leivontasuklaata. Minä laitoin Fazerin sinistä ja säästin parin laittaman suklaan johonkin leivontaan.

Rocky Road

Rocky Road

1ps (100g) mikropopcorneja
200g leivontasuklaata
100g tummaa leivontasuklaata
25g voita
50g vaahtokarkkeja (+ vähän koristeluun)

1dl suolapähkinöitä (+ vähän koristeluun)


pinnalle 50g valkoista suklaata

Laita irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi. Valmista popcornit. Paloittele suklaat ja sulata ne voin kanssa miedolla lämmöllä. Tarvittaessa pieni vaahtokarkit. Sekoita aineet tasaisesti niin että suklaata levittyy kaikkialle. Kaada seos vuokaan ja painele tasaiseksi. 

Sulata valkosuklaa ja levitä raidoiksi rocky roadin päälle. Koristele popcorneilla, vaahtokarkeilla ja pähkinöillä.

PS. Sisko ja Kekkonen selvisivät hengissä lenkistään. Kekkonenkin oli hiljennyt jossain vaiheessa.



Salainen parini oli muistanut minua vielä erikseen kortilla ystävänpäivän kunniaksi. Myös Redrose-emolta tuli suklaiset terveiset, mutta ne katosivat parempiin suihin ennen kuin kerkisivät kameran eteen...

Rocky Roadkin hävisi jonnekin yön aikana...