Aleksanterin leivokset

Tässä kuussa salainen leivontaystävä laittoi minulle muutaman hyvän kuuloisen ohjeen ja ensimmäiseksi kokeiluun valikoituivat Aleksanterit. Kuvittelin näiden olevan huomattavasti vaikeampia ja monimutkaisempia tehdä, mutta jopa kuusi vuotias selvisi koristelusta pienellä avustuksella. Eli jos haluaa tehdä vieraille jotain koreaa ja hienoa pienellä vaivalla, suosittelen näitä lämpimästi. Ja olivat hyviäkin. Koska ohjeesta tuli kokonaisen pellillisen verran, laitoin osan pakastimeen. Nähtäväksi jää, miten ne selviytyvät pakkasesta.

Täällä on migreeni ärjynyt aika pahana. Nämäkin leivottiin jo viikonloppuna, mutta postattua sain ne vasta nyt. Tätäkin tekstiä on tiristelty useampaan otteeseen. Neiti 6-vee saapui tänne leivonta-apulaiseksi jo lauantaina, ja on herkutellut kaikenlaisilla Frozen herkuilla. Kiitos niistäkin parille. Koristelun lisäksi harjoiteltiin mm. kananmunien rikkomista (meni yllättävän hyvin) ja aineiden mittaamista. Hauskaa oli!

Aleksanterin leivokset on yllättävän helppoja tehdä

Näitä leivoksia on tehty jo 200 vuoden ajan.

Aleksanterit

(pellillinen, 35-40 palaa)

500g voita
2,5 dl sokeria
2 kananmunaa
1rkl vaniljasokeria
10dl vehnäjauhoja

täyte:
300g omenamarmeladia

kuorrutus:
3dl tomusokeria
2dl mansikkatomusokeria
0,75dl vedellä laimennettua sitruunamehua
50g tummaa suklaata

Vaahdota pehmeä voi ja sokeria. Lisää kanamunat yksitellen. Sekoita vaniljasokeri ja jauhot keskenään ja lisää taikinaan. Jaa taikina kahteen osaan ja taputtele kahdelle uunipellille leivinpaperin päälle tasaisesti. Pistele taikinat haarukalla. Paista uunin keskitasolla 200 asteessa noin 15 minuutn verran.

Anna pohjien jäähtyä ja levitä toisen päälle omenamarmeladi. Siirrä toinen pohjapala marmaldin päälle varovasti. 

Sulata suklaa ja laita se pieneen pussiin. Sekoita tomusokerit ja lisää sitruuna mehu samalla vatkaten (HUOM! Minun piti laittaa lisää tomusokeria höläytettyäni sekaan koko tuon mehumäärän). Levitä kuorrute ylimmän pohjan päälle tasaisesti. Pursota suklaalla ohuita raitoja noin 5 sentin välein tomusokerin päälle. Vedä esim. hammastikulla ristikkäisiä poikkiviivoja niin, että syntyy kuvioita. Saat siistejä paloja leikattua kun nostat pellin ennen leikkaamista jääkaappiin siksi aikaa että kuorrutus jähmettyy.

Hauskaa naistenpäivää!!

Itsetehty voi

Tähän blogiin tullaan yllättävän paljon hakusanalla kotivara. Olen kirjoittanut aiemminkin aiheesta täällä ja listannut erilaisia kotivara-listoja. Tärkeä ja usein huomiotta jäävä asia näissä listoissa on  tieto. Tiedolla tarkoitan erilaisia taitoja (esimerkiksi tulen sytyttäminen, veden puhdistaminen, pyykkäys ilman konetta) ja tietolähteitä (kirjoja!). Jos hätä sattuu, niin on ihan kätevää että kirjahyllystä löytyy apu mm. haavan sitomiseen tai ansan virittämiseen. Koska olen ruokaa arvostava, myös keittokirjat, joiden reseptejä voi hyödyntää ilman sähköä ja perusaineksilla, kuuluvat hyllyyni.

Valkosipuli- ja tillivoi

Tähän liittyen (varmaan itsekään asiaa huomaamatta? :)) vielä hetken Salainen leivontaystäväni lähetti minulle joulukuun paketissaan joululahjan. Maltoin odottaa aattoon asti ja paketista paljastui aivan mahtava Maalaiskokin keittiössä -kirja. Kirjan on kirjoittanut Alison Walker ja se on täynnä toinen toistaan ihanampia ohjeita ja kuvia. Käytin yhden aamupäivän lukemalla kirjaa ja hihkumalla Miehelle ääneen hurmaavia ainesosia ja ohjeita. Reseptit ovat juuri sellaisia maalais-reseptejä, joista innostun: leivotaan leipää, tehdään voita ja jogurttia, keitetään marmeladia, suolataan kalaa ja lihaa. Kirjan johdanto alkaa näin:

Mitä sinulle tulee mieleen, kun ajattelet perinteistä maalaiskeittiötä? Kulunut kivilattia, vanhanaikainen nojatuoli kutsuvasti lämpöä hohkaavan lieden vieressä.. Minun mieleeni tulee juuriharjalla kuurattu puupöytä, jolle on katettu teekupit, vadillinen höyhenkeveitä skonsseja sekä vastakirnuttua voita, pehmeitä tuorejuustoja ja oman puutarhan marjoista tehtyjä hilloja.

Maalaiskokin keittiössä sekä suklaata <3

 

Voit paketoituna pötköiksi

Tiedän, että monet vielä muutama sukupolvi sitten osatuista taidoista ovat kadonneet markettien hyllylle. Päätin palauttaa yhden näistä opeista ja tehdä itse voita (joku muu olisi varmaan ensiksi tehnyt kardemummatoffeeta tai klementtiinimarmeladia). Ohje kuulosti pettävän helpolta, mutta totesin että jopa minun kaltaiseni "kaupunkilainen" osasi tämän. Kirnuamiseen myönnän käyttäneeni sähköistä apuvälinettä, mutta jos joskus on tarpeen niin osaan varmasti soveltaa oppejani myös ilman sähköä. Näin ensimmäisellä kerralla tein vain puolet ohjeen annostuksesta.

Voi

annoksesta tulee noin 600g voita ja 6dl kirnupiimää

1,2l kuohukermaa
(0,25tl suolaa)

Ota kerma jääkaapista 1-2tuntia ennen vointekoon ryhtymistä huoneenlämpöön. Kaada kerma yleiskoneen kulhoon ja vatkaa keskinopeudella. Ole tarkkana, sillä kerma jakautuu yhtäkkiä voikokkareiksi ja piimäksi. Siivilöi piimä kannuun ja säilytä viileässä. Sen voi juoda tai käyttää leivonnassa.
Siirrä voikokkareet lävikköön ja puristele ja vaivaa loppu piimä pois kylmän juoksevan veden alla. Esiin puristuva neste muuttuu vähitellen kirkkaaksi. Tämä vaihe on välttämätön, sillä muuten voi härskiintyy todella nopeasti.
Jos haluat suolaista voita, lisää suolaa voin sekaan. Maustevoin tekemiseksi voit lisätä esimerkiksi yrttejä, valkosipulia tai kanelia (paahtoleivän päälle, nam!). Kääri voi vaha- tai voipaperiin. Suolaton voi säilyy jääkaapissa noin 2-3 päivää, suolattu viikon. Pakastettuna molemmat säilyvät noin kuukauden.

Voin voi kirnuta myös kirnussa tai ravistelemalla kermaa rajusti hillopurkissa (vähintään puoli tuntia).

Eli suuren suuri kiitos parilleni kirjasta, tulen varmasti kokeilemaan muitakin ohjeita tästä. Tillivoi oli täydellistä keitettyjen perunoiden kanssa ja valkosipulivoi mukavasti makua tämän päiväiseen kasviswokkiini. Sitten minulla on tyhmä kysymys: voiko ternimaidosta tehdä voita?

Itsetehty voi on vaivan arvoista

Viennan jäätelö

Luin tässä jokin aika sitten kirjaa lisäaineista ja tajusin, että niiden vältteleminen on erittäin haastavaa. Koska olen jo tätä ennen kiinnostunut omavaraisuudesta ja kaikesta minkä voi itse tehdä, halusin kokeilla jäätelön tekemistä. Jos se vielä sattuu olemaan asteen verran terveellisempää pitemmällä tähtäimellä kuin kaupan jäätelö niin aina parempi (sokerin ja rasvan määristä en kommentoi :)).

Olen jo aikaisemminkin kertonut intohimostani vanhoja keittokirjoja kohtaan. Tämä jäätelöresepti on alunperin Emil Braunin 1895 julkaistusta Perfection in Baking -kirjasta. Kirjaan ja sen sisältöön pääset tutustumaan ilmaiseksi täällä. Nuo alun mainokset ovat perin hurmaavia.

Jäätelö maistui ihan vanhan ajan vaniljajäätelöltä. Ja sisälsi huomattavasti vähemmän niitä lisäaineita kuin kaupan jäätelöt. Makua antamassa oli marjoja ja luumun palasia. Luumu tasapainotti ihanasti makeaa jäätelöä, vaikkei niin kaunista ollutkaan. Ekologisempi vaihtoehto olisi ehkä olleet mustikat ja mansikat, mutta näihin tuli hieman eksotiikkaa. Taustalla näkyy Miehen minulle tuoma "kukka". Kestää kuulema kauemmin, kuin ne muut tarjolla olleet rehut. Voi sitä höpsöä. :)

Boysenmarjajäätelö. Muistathan keittää ulkomaiset marjat ennen käyttöä.

Viennan jäätelö

Alkuperäinen ohje kuuluu näin:

Set on a moderate fire in a clean kettle two quarts of milk, yolks of twelve eggs, one-half of a vanilla bean, one and three-fourth pounds of sugar, stirring slowly but steadily with beater. As soon as it is near boiling, take off, cool a little, and add one quart of double cream; strain through a fine sieve and freeze.

 

Nykysuomella ja pienemmällä annoskoolla:

0,5l maitoa
3 keltuaista
1/2 vaniljatanko auki leikattuna
1,5dl sokeria
2dl kuohukermaa

(maun mukaan hedelmiä ja marjoja)

Kaavi vaniljatangosta siemenet irti ja sekoita ne ja tanko maitoon. Keitä kattilassa koko ajan sekoittaen muut ainekset paitsi kerma. Kun sekoitus on kiehahtanut, ota kattila pois levyltä ja sekoita kerma sekaan. Anna jäähtyä hetki ja poista vaniljatanko (halutessasi voit kaataa esimerkiksi kahvisuodattimen läpi).

Kaada jäätelö muotteihin ja lisää halutessasi marjoja tai hedelmän paloja. Laita pakastimeen. Voit laittaa tikut paikoilleen suurin piirtein 45 minuutin päästä. Pakasta useampi tunti.

Itsetehty luumujäätelö voitti tämän makukisan.

 

Emil Braunin vinkit jäätelön tekoon.

Piimäkakkuset

Olisikohan näin, että vanhuus on rentoa aika kun saa höpsähtää ihan rauhassa. Päivät voi kirmailla yöasussa (ihan kuin noina lapsuuden muistoihin jääneinä leppoisina sairauspäivinä), nukkua vaikka paritkin päiväunet ja heittää arkiset murheet unholaan, kai niistä joku muu huolehtii. Mummoni on terveydellisistä syistä vaihtanut majapaikkaansa päästäkseen elämään vanhuutta asteen verran huolettomammin. Olin äitini kanssa siivoamassa mummon kotia, kun käsiini sattui musta vihko. Vihko on täynnä reseptejä!

Vihkon alkuperäisestä omistajasta ei ole tietoa. Osa tekstistä näyttää äitini käsialalta, osa ei. Tosin olen jo aiemmin huomannut että aikoinaan saman opettajan opetuksessa olleilla saattaa olla hyvinkin samankaltainen käsiala. Kirjoittajia on selvästi ollut useampia. Ruokaohjeiden välistä löytyy lista otsikolla Ostokset. Sen mukaan vuonna 1968 on Heikille myyty 2 kuutiota halkoja hintaan 40 markkaa ja Olkalle heinää 180 markan edestä.

Uunituoreet piimäkakkuset muistuttavat hieman teeleipiä

Laitan tähän muutamia vihkosta löytyneitä ohjeita. Piimäkakkusia kerkisin itse jo kokeilemaan, hyviä tuli. Sisäinen omavaraisuushaaveilijani on innoissaan vihkon sisällöstä siksi, että ohjeet ovat yksinkertaisia eivätkä vaadi kovin monimutkaisia ainesosia. Kovin moni resepti käskee paistamaan "hyvässä uunin lämmössä", eli uunin lämpötiloja pääsee arvailemaan. Voin hyvin kuvitella miten hyviä kakkuset olisivat puu-uunissa paistettuna kylmänä talvipäivänä. Onneksi kohta on virallisesti syksy.

Kirnupiimäkakkuset

0,5ltr vehnäjauhoja (laitoin enemmän)
1,5tl soodaa
1,5tl suolaa
4rkl sulatettua voita
3dl kirnupiimää tai hapanta kermaa

Kuivat aineet sekoitetaan yhteen ja voi vaivataan joukkoon. Viimeksi lisätään kirnupiimä ja sekoitetaan hyvin.
Taikina jaetaan kolmeen osaan ja kaikki kaulitaan 0,5cm paksuksi levyksi joka pistellään ja leikataan 8 yhtä suureen osaan. Kakut paistetaan hyvässä lämmössä.
Tarjotaan voin kera kahvin ja teen ohella.

Sukuaarrekko?

Herkkupuuro

3l vettä
2 keskikokoista omenaa
1 l puolukoita
8-10dl kaulittuja kauraryynejä
2-3dl sokeria

Marjat keitetään vedessä, kunnes mehu on niistä irtaantunut. Mehu siivilöidään, ryynit ja kuoritut, lohkoiksi leikatut omenat sekoitetaan mehun joukkoon ja puuron annetaan kiehua kypsäksi. Maustetaan sokerilla. Kuivattuja omenoita voidaan myös käyttää, mutta niitä on keitettävä vähän aikaa.

Mustikkatorttu

1 muna
0,5dl maitoa
150g margariiniä vaahd.
2,5dl vehnäjauhoja
Täyte: tuoreita mustikoita ja sokeria

Kaikki aineet sekoitetaan ja kaulitaan pellille ohueksi levyksi. Reunat käännetään ylöspäin. Seos kaadetaan päälle. Paistetaan uunin lämmössä. (Täytteeksi kelpaa raparperi tai hedelmät.)

Veriohukkaat

3dl verta
3 kaljaa tai maitoa
1 muna
3rjl ohrajauhoja
5rkl ruisjauhoja
4rkl rasvaa
0,5 sipulia
1 rkl suolaa
hienonnettua valkopippuria
0,5tl jotain m-kirjaimella alkavaa

[ei ohjetta, vain ainesluettelo]

Onkohan ohje 3 kaljaa vai 3dl kaljaa? Mikähän tuo viimeinen m-kirjaimella alkava aines voisi olla? Varmaan jokin mauste mutta mikä?