Yöpöytä

Koska aikaisempi makuuhuoneemme oli nykyistä isompi, eivät kaikki kalusteet mahtuneet sellaisenaan uuteen. Tästä syystä Mies jäi ilman yöpöytää. Vuoden verran olen yrittänyt metsästää sopivan pientä, miellyttävän näköistä ja hinta-laatu -suhteeltaan sopivaa hyllykköä Miehen puolelle sänkyä, mutta koska asia ole ollut millään tavalla tärkeydeltään suuri, se on vaan jotenkin jäänyt. Olen siivotessani kironnut sängyn alle varastoituja tavaroita (puhelimen latureita, Aku Ankan taskukirjoja, Stephen Kingin kirjoja yms.) ja vannonut kaivelevani jostain yöpöydän kaikelle sille roinalle, mutta sitten se on taas unohtunut.

Kunnes onneni kääntyi ja sopiva yöpöytä tippui syliini romulavalta. Noh, ei se nyt varsinaisesti tippunut, mutta siellä se pinon päällä kökötti yksinäisenä ja hylättynä, hieman kärsineenä. Yksi jalka oli hieman lohjennut ja maalipinta oli paikoitellen tuhoutunut (yhdestä kohdasta kokonaan pois kulunut. Mitä noin kahvikupin kokoista pyöreää säilytetään yöpöydällä niin, että se saa maalin kulumaan kokonaan pois?). Lastasin kaapin kyytiini. Mies hoiti hiomisen ja minä maalaamisen. Koska maali löytyi jo ennestään hyllystä jäänteenä jostain edellisestä projektista, en voi sitä oikein kuluihin laskea. Samoin oli päälle levitetyn lakan kanssa. Eli pöydälle ei oikeastaan tullut ollenkaan hintaa. Täydellinen hinta-laatu -suhde siis!

Kovasti mieleni teki maalata jonkinlaista koristetta pöydän pintaan tai laatikkoon, mutta maltoin mieleni. Tarkoitus oli kuitenkin saada Miehelle yöpöytä ja olen huomannut ettei se aina osaa arvostaa minun taiteilujani. Tästä syystä hyllystä tuli siis puhtaan valkoinen. Tuo pieni hyllytaso päällä tuo mukavan ripauksen persoonallisuutta siihen. Siellä se nyt loistaa omalla paikallaan makuuhuoneen nurkassa, odottamassa uumeniinsa kaikkea sitä välttämättömän tarpeellista tavaraa.

Valmis yöpöytä

Ennen ja jälkeen

Mies suunnittelee jonkinlaista remontinpoikasta huomiseksi. Tarkoitus olisi siis jatkaa uunin ympäristön laittamista, koska se näyttää suunnilleen edelleenkin tältä oranssine seinineen ja roikkuvine kattoineen. Syynä siihen miksi sille ei ole mitään tehty, on ollut suunnittelemiseen mennyt aika ja sovintoon pääsy siitä mitä sille ylipäätään tehdään, rahavarantojen ohjaaminen prioriteetiltään tärkeämpiin asioihin ja vapaan ajan ja motivaation yhteensovittaminen. Saa nyt sitten nähdä saadaanko mitään aikaiseksi vai hautaudutaanko sohvan pohjalle lukemaan koko päiväksi. Kyllähän se tietysti jouluna olisi mukavaa, jos kaikissa joulukuvissa ei loistaisi oranssi muuri taustalla.