tiistai 1. maaliskuuta 2016

Vedettömyys

Sattuneesta syystä meillä oltiin täällä jonkin aikaa ilman juoksevaa vettä. Vika ei ollut suuri eikä myöskään tarvittava osa. Ajankohdaksi vaan sattui viikonloppui, joten täällä syrjäsaloilla ei ollut mahdollisuuksia saada uutta osaa. Tämä sai minut taas ajattelemaan miten riippuvainen sitä onkaan asioista, joiden kuvittelee olevan itsestään selvyyksiä: juoksevasta vedestä, sähköstä, kauppojen olemassaolosta ja aukioloista.

Pihamaa on onneksi täynnä puhdasta lunta. Sen alle on hautautunut kynttilälyhty.


Sinällään ajatus olemisesta ilman putkia pitkin kulkevaa vettä ei minua kauhistuta. Kesämökillä tätä on harjoiteltu jo niin kauan kuin minä muistan ja kuvittelen olevani sen verran maalaisjärjellä varustettu, että osaisin pestä pyykkinikin ilman konetta. Ongelmaksi muodostui tällä kertaa se surullisen kuuluisa varautuminen. Meidän tontilla ei ole kaivoa, josta vettä saisi. Talvella onneksi piha on lunta täynnä, joten selvisimme sulattamalla sitä saunassa. Sitä mistä kesällä saisi juomakelpoista vettä, joutuu pohtimaan. Täällä korvessa on tietenkin vielä luonnonlähteitä, joista saa hakemalla puhdasta vettä.

Veden puhtauden lisäksi mietityttää määrä. Tontiltamme ei myöskään löydy puuceetä. Olemme sen verran ihmisten ilmoilla, että puskassa kykkiessä ei ikinä tiedä miltä suunnalta naapuri kurkistaa. Tästä johtuen sisävessa on pop, mutta sen vetämiseksi tarvitaan sitten sitä vettä enemmän. Kallisarvoisten polttopuitten kuluttaminen lumen sulattamiseen että allekirjoittanut hienohelma pääsee naapureitten katseilta piiloon, tuntuu haaskaukselta. Sauna on kyllä oikein mahtava keksintö, että pääsee pesemään lumen ja puiden kannosta syntyneen hien pois. :)

Kokemus vahvisti ajatusta siitä, ettei tämä ole lopullinen kotimme. En edelleenkään pelkää maailman loppua enkä tunne yhteenkuuluvuutta amerikkalaisten selviytymisohjelmien kanssa. Haluan vain sellaisen kodin, jossa nykymukavuuksien hetkellinen katkeaminen ei aiheuta paniikkia. Vesivika on nyt korjattu ja voin juosta vessassa juuri niin paljon kuin haluan. Olo on hemmoteltu.

Kuinka te muut pärjäisitte ilman juoksevaa vettä?? Olisi mukava kuulla muittenkin selviytymistarinoita, varsinkin sellaista oloista joissa normaalisti sitä vettä saa.

Jano iskee välittömästi, kun veden tulo lakkaa.

8 kommenttia:

  1. Muutaman vuoden takainen Hannun myrsky vei sähköt useiksi päiviksi. Sähkölämmitystalossa se merkitsi kylmyyttä, pimeyttä, vedettömyyttä. Vessaa ei voinut vetää, ei peseytyä, ei tehdä lämmintä ruokaa. Pakastin suli ja kaupasta kannatti ostaa vain helposti säilyvää ruokaa. Se herätti huomaamaan, kuinka riippuvainen ihminen on tekniikasta ja miten vähän tuollaisessa tilanteessa voi itse tehdä täällä ruuhka-Suomessakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen niiiiiin onnellinen tuosta puu-hellasta, täällä saa sähkökatkon sattuessakin nyt lämpöä ja lämmintä ruokaa.

      Poista
  2. 15 vuotta asuttiin omien kaivojen varassa. Perikunta, jolta talo ostettiin, vakuutteli, ettei vesi ole koskaan niistä loppunut. No, sitten tuli vuodet ja kesät, jolloin ne parhaimmatkin kaivot kuivuivat. Eräänä syksynä kaivo tyhjeni kesken tyttären synttärikemujen. Onneksi on ulkovessa ja paloasemalta sai kanisteriin haettua vettä. Tätä kuivaa kautta kesti silloin syyskuun 20. päivästä pääsiäiseen. Kyllä! Yli puoli vuotta oltiin kantovedellä. Opetti arvostamaan vettä!
    Jossain vaiheessa päätettiin liittyä kunnanveteen, mutta kuntaliitos viivästytti vesiputken vetoa ja kerittiin jo uusi kaivokin kaivauttamaan. Nyt on sitten 2 vuotta ollut kunnanvesi ja kyllä on huoletonta. Parin päivän sähkökatkojenkaan aikaan ei ole vesi lakannut kraanasta tulemasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli äitillä hieman saman tapainen tilanne aika kauan. Hänellä oli se etu, että alle kilometrin päässä oli lähde, josta sai vettä hakea niin paljon kuin jaksoi kantaa ja ilman jonottamista.

      Poista
  3. Kamalaa on elämä ilman vettä. Miellä oli muutama vuosi sitten jokin bakteeri kaupungin vedessä ja koko kaupunki kävi yhdellä lähteellä, jossa oli vedenjakelu. Pientähän se on vedentarve ihmisillä, mutta ajattele niitä karjatiloja, joissa on 50 lehmää, joille vesi pitää roudata. Kamalaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja bakteerinen vesi ei varmaan estä vessan vetämistä. :)

      Poista
  4. Meillä korjattiin eilen runkoputkea ja vesi oli poikki seitsemästä eteenpäin. Lähdettiin naperon kanssa evakkoon- tämä hemmoteltu kakara ei kestänyt edes tuntia ilman vettä. -Kirsti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihihi.. minusta se oli ihan mukava seikkailu ja nyt arvostaa taas juoksevaa vettä ja vessassa käymistä ihan eri tavalla. Toivottavasti saatte veden nopeasti takaisin!

      Poista