Punajuurten säilöminen

Tänne on nyt kahdesti tullut talvi. Kahdesti myös on lumet sulaneet ja vesisade ja pimeys vallanneet taas illat. Koska siinä vaiheessa kun pääsen töistä kotiin asti on turha haaveilla mistään ulkonatehtävästä työstä pimeyden vuoksi, on sama paneutua sisätöihin. Luonnollista vuodenkiertoa.

Säilötyt punajuuret odottamassa kellariin pääsyä

Töissä on ollut kiireinen viikko, joten ne sisätyötkin ovat olleet lähinnä sellaisia, joita olen saanut sohvalta käsin tehtyä. Olen päätellyt ison kasallisen neuleita, vihdoinkin! Tänään olin hieman aktiivisempi, säilöin punajuuret. Se tyydyttää jotain alkeellista vaistoa, kun saa kellariin kasattua ruokavarastoa. Täytyy tosin tunnustaa, että huijasin käyttämällä valmista punajuurten säilöntään tehtyä mausteseosta. Ei tuo varmaan olisi ollut iso työ etsiä kaikkia tarvittavia mausteita. Ehkä ensi vuonna.

Haaveena olisi vielä tehdä omenahilloa. Koska en löytänyt ketään, kenellä olisi omenoita liikaa jaettavaksi, täytyy varmaan tyytyä kaupan hedelmiin. Ensi keväänä on sitten selvästikin omenapuiden istutusta tiedossa.

Paljon jäi tänä kesänä tekemättä. Keittiöpuutarhan pelto on alku, sitä on tarkoitus suurentaa vielä. Osittain pellon koosta johtuen ei kellari ole niin hyvin varusteltu kuin haluaisin. Pihan ympärille oli suunnitelmissa rakentaa aita. En oikein ymmärrä mitä sen rakentamiselle tapahtui, jotenkin se vain jäi. Siihen olisi ollut enemmän motivaatiota, jos koirat olisivat karkailevaa sorttia, mutta ne pysyvät kohtalaisen nätisti omalla tontilla. Katto pitäisi uusia, se jäi nyt rahallisten pakotteiden vuoksi.  Saunaan menevä vesiputki jäi eristämättä ja etupihalle suunnitellut salaoja-putket ovat edelleen kaupassa. Kuten myös olohuoneen tapetit ja yläkerran uusi lattia.

Luulen, että sitten kun nuo kaikki edellä mainitut saa joskus tehdyksi, on jo uusi lista odottamassa. Joten hissukseen hyvä tulee.

Eilen olin äitini luona herkuttelemassa vohveleilla. Myös Sisko ja siskontytöt olivat siellä ja suunniteltiin joulukuun lomareissua.

Yksi siskontytöistä, Tyyne, ihmettelemässä Kania.