Marenkien tekeminen

Tämä on nyt sellainen resepti, että tehkää niin kuin tähän on kirjoitettu, älkää niin kuin minä tein. Minun summittainen sinnepäin leipomistapani ei sovellu pikkutarkkojen pikkuleipien ja leivonnaisten tekemiseen. Olen kuitenkin ylpeä siitä, että ylipäätään sain aikaiseksi jotain marenkeja muistuttavaa.

Sain ohjeen kaveriltani Kirstiltä ja kyseessä taitaa olla ns. sveitsiläinen tapa tehdä marenkeja. Epäilen ettei minun seokseni lämminnyt tarpeeksi, jolloin siitä ei myöskään muodostunut tarpeeksi kovaa vaahtoa kunnollisen pursotusjäljen aikaan saamiseksi. Makuun se ei vaikuttanut pahemmin. Idea on hieman sama kuin vispipuuron tekemisessä, kun seos vatkataan se muuttaa hieman väriään ja suuresti olemustaan. Poiketen ohjeesta pidin marenkeja uunissa vain 45 minuuttia, jolloin niihin jäi ihana tahmea sisus.

Itsetehdyt marengit

Kirstin marengit

4 valkuaista
3dl sokeria
(väriainetta, makuainetta yms.)

Sotke kaikki ainekset taikinakulhossa ja lämmitä seos vesihöyryssä 60 asteeseen. Seosta kannattaa sekoitella ja vahtia, ettei tuloksena ole munakasta. Seoksen lämmittyä vatkaa sitä kunnes se kylmenee ja muuttuu tiiviimmäksi (n. 10 minuuttia). Pursota pellille haluamasi mallisia marenkeja ja paista uunissa 100 asteessa noin tunti.

Eri pursotustyylien testausta.

Olin suunnitellut tarjoavani näitä Neitin 5-vee synttäreillä ensi kuussa. Mies kuitenkin ilmoitti, ettei täällä meillä tarvitse enää erillisiä juhlia järjestää. Höh. Olin jo ihan fiiliksissä suunnittelemassa juhlien ruokalistaa.

Meillä on menossa täällä kaikista parisuhdetesteistä se vaativin: 3000:n palan palapeli. Se valtasi meidän ruokapöydän ja ei ole vielä hirvittävän pitkällä. Mies kyseli jo huolestuneena, että olenko minä sellainen palapelin omija... Jos saadaan se ikinä yhteispelillä valmiiksi ilman eroon ajatumista, niin sitten selvitään aika paljosta tulevaisuudessakin. :)